Artikkelit

Mere som dette

Sosiaalisen median keinoja työssäoppimiseen

af Paula Jaakkonen

Lukiobarometri

af Hannu Linturi

Liikuntakasvatus pt 2

af Aino Savolainen

OPS-hautomo I: arvot, asenteet ja tavoitteet

af Hannu Linturi

Artikkelit

Tunteiden säätelyn siirtyminen vanhemmilta lapselle lapsilähtöisen vanhemmuuden välityksellä

Tutkimuksessa vaikealukuiset taulukot

Osa tutkimusaineistosta perustui itsearviointeihin, joihin vaikuttaa vastaajien kyky tehdä tarkkoja havaintoja itsestään ja heidän halukkuutensa raportoida niistä

Vanhemmille suoritettiin polkumallinen analyysi, jossa pelkästään havaittuja muuttujia testattiin

Sukupuolten välisiä keskiarvoeroja tutkimusmuuttujissa selvitettiin riippumattomien otosten t-testillä

Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin tulomomentti-korrelaatiokertoimien avulla

SCRS-lomakkeella arvioitiin lasten yleistä itsehallintaa

Lapsen ja -vanhemman välisen vuorovaikutuksen laatua ja ilmapiiriä sekä vanhemman lapsilähtöistä ohjaus- ja kasvatustyyliä havainnoitiin sanaristikkotehtävän aikana

Tilanne videoitiin

Videon havainnot arvioitiin viisiasteisella LIKERT-asteikolla

Tutkimuksessa menetelmänä käytettiin ECQ- mittaria

Lasten tunteiden säätelyä mitattiin 25:en väittämän avulla

Vanhemmat arvioivat samoilla kysymyksillä itseään

Tutkimus oli osa Jyväskylän yliopiston EMO- tutkimusta

EMO-tutkimukseen pyydettiin 30 vuotta aiemmin LAKU- tutkimukseen osallistuneita perheitä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin vanhemmat ja heidän kouluikäiset lapsensa käyttävät strategioita tunteidensa ja tunneilmaisunsa säätelyyn

Tutkimus tunteiden säätelystä, ja niihin pohjautuvista säätelystrategioista

Tunteiden säätely pohjautuu säätelystrategioihin

Tiedollisiin (kognitiivisiin) strategioihin

Käyttäytymiseen pohjautuviin (behavioraalisiin) strategioihin

Tunteiden säätely voi olla

Tiedostamatonta

Tietoista

Kontrolloitua

Automaattista

Metaforat päiväkodin työtodellisuuden tulkkeina

Metodi

Sisältöanalyysi tehty aineistolöhtöisesti

Luokittelun lähtökohtana olivat metaforan metaforan sisältämät merkitykset

Osgoodin ja Sucin (1969, 53-54) semanttisen differentiaalinen periaatteille rakentuva kvantitatiivinen lähestymistapa

Syventyminen analyysiin tutkimalla metaforiin liittyviä keskeisiä työtodellisuuden merkityksiä

Artikkelin kaaviot helpottivat ymmärtämistä

Metaforat laaja käsite

Tutkimuksessa metaforat olivat muutakin, kuin kielellistä ilmaisua

Hankala määrittää

Kulttuuria voi tutkia 2 näkökulmasta

Kieli

Kulttuuri

Työorganisaatiota voi tutkia 3 eri näkökulmasta

Työyhteisö

Organisaatio

Instituutio

Henkilökunnan antamat merkitykset

Uskomukset ja käytäntö

Suomalaisten päiväkotien työtodellisuus metaforien avulla

Kolme pää metaforaa

Turvan ja hoivan antaja

Kasvu ja kehitys

Kiire ja kuhina

Tietoteoreettinen validiteettitarkastelu laadullisessa tutkimuksessa

Lähtökohdat

Tutkijakeskeiset lähtökohdat

Laadullisen tutkimuksen tekee osaltaan haasteelliseksi tutkimusongelmien monitahoisuus

Tutkimus suunnitellaan ja tutkimusaineisto kerätään eettisiä periaatteita noudattaen

Lähestymistavat korostavat mm. eettisyyden, moraalin, demokraattisuuden, luovuuden, tutkimuksen avoimuuden ja jatkuvuuden, tutkimuksen muuntautuvuuden ja tutkijan kriittisen itsetutkiskelun tärkeyttä tutkimuksen arvioinnissa

Laadullinen tutkimus on yhteydessä tutkijan arvomaailmaan ja kyseisiin tutkimustavoitteisiin

Lähestymistapa huomioi erityisesti tutkijan ja tutkimusjoukon vaikutuksen tutkimuksen aitouteen

Menetelmälliset lähtökohdat

Ongelmaksi saattaa nousta se, että menetelmällinen lähestymistapa korostaa artikkelissa aikaisemmin mainittujen lähestymistapojen tapaan tutkijasta riippumatonta validiteettitarkastelua ja jättää validoinnin muiden tutkijoiden, ulkopuolisten arvioitsijoiden tai tutkimusyhteisön tehtäväksi

Aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät ovat yhteydessä tutkimuksen laajempaan viitekehykseen

Menetelmien oletetaan tuottavan tietoa, joka on yhtenäinen tutkimuksen epistemologisten tavoitteiden ja päämäärien kanssa

Ulkoiset lähtökohdat

Ongelmana kvantitatiivisestä perinteestä ja diskurssista lainatuissa tai sovelletuissa validiteettitarkasteluissa ja arvioinnissa on se, että ne pohjautuvat usein ulkoisiin ja tutkijasta riippumattomiin keinoihin ja kriteereihin

Validiteettikäsitteet pohjautuvat olettamukseen, että tutkijan rooli muodostaa osan validiteettitarkastelua, mutta siitä huolimatta validiteettitarkastelu objektivoidaan eikä sitä lähestytä jatkuvuuden ja muokkautuvuuden näkökulmasta

Näkökulma pohjautuu osittain kvantitatiivisesta eli määrällisiin tutkimuksesta lainattuihin käsitteisiin ja tutkimusperinteeseen

Tutkimuksen laatukriteereistä ja määritelmistä perustuu yleistettäviin käsityksiin laadukkaasta kasvatustieteellisestä tutkimuksesta

Validiteettitarkastelua lähestytään (e)pistemologisesta näkökulmasta

Tietoteoreettiselle validiteettitarkastelulle keskeistä on

Keskeistä laadullisen tutkimuksen validiteettitarkastelulle on luovuus sekä tutkimuksen keskeisten päätösten ja metodologisten käännekohtien yksityiskohtainen raportointi

Tärkeää kuvata tutkimuksen avoimuutta uusille tutkimuskysymyksille ja tutkimustavoille sekä sitä, miten tutkimus muuttaa teoriaa ja käytäntöä

Tutkijat tuovat työssään yksityiskohtaisesti reflektoiden esille tutkimukseen liittyvät epistemologiset, moraaliset ja eettiset valinnate

Korostaa tiedon sosiaalista rakennetta, situationaalisuutta sekä erehtyväisyyttä

Käsitellään validiteettimääritelmien moninaisuutta, siitä seurautuvia käsitteellisiä ja menetelmällisiä ongelmakohtia laadullisessa tutkimuksessa ja laadullisen tutkimuksen arvioinnissa

"Pidetään huolta ettei erotella tyttöjen ja poikien juttuja" tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja sukupuolisensitiivisyyttä rakentavat diskurssit paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa

Tutkimuksessa käytetty laadullista tutkimusotetta ja aineiston analyysinä abduktiivista päättelyä

Yhdistellään luovasti teoriaa ja aineistosta tehtyjä huomioita, jolloin voidaan puhua teoriasidonnaisesta analyysista

Tutkimusmenetelmänä kriittinen diskurssianalyysi

Analyysin kautta tutkimukseen tuotettu viisi diskurssia, jotka toistuu aineistossa

Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän oppimisympäristön diskurssi

Sukupuolisensitiivisen ja kasvattajalähtöisen leikkipedagogiikan diskurssi

Monimuotoisten heteroperheiden diskurssi

Binaarisen sukupuolijärjestelmän diskurssi

Tasa-arvodiskurssi

Diskurssianalyysia tässä tutkimuksessa tukee sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva queer-teoria

Queer- teoria tarkastelee kriittisesti seksuaalisuutta ja sukupuolta

Kriittisessä diskurssianalyysissa kielitieteellinen analyysi yhdistetään diskurssien sosiokulttuurisen ja ideologisen ulottuvuuden tutkimukseen

Analysoidaan ja tulkitaan aineistoon kuuluvien tiettyjen, valittujen paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja sukupuolisensitiivisyyttä konstruoivia tekstijaksoja

Kiintymys suomalaisissa perheissä

Tutkimuksen luotettavuutta kannattaa vertailla muihin tutkimuksiin

Tutkimuksessa käytetyt taulukot vaikealukuisia

Tutkimuksessä käytetyt menetelmät eivät vaikeita

Tulokset

Toiseksi eniten, äiti autonominen ja isä ei-autonominen

Eniten perheitä, joissa molemmat vanhemmat autonomisia

Tutkimus osana KIELO-projektia

Mukana 75 perhettä

Tutkimuksen tavoitteena tarkastella kiintymyksen sosiaalista välittymistä suomalaisissa perheissä

Lapsilla vierastilannemenetelmä

Arvioinneissa huomioitiin lapsen ja vanhemman välinen kielellinen kommunikointi

Miten lapsi käyttää vanhempaansa ns. turvapesänä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa?

Tarkoitus lisätä lapsen stressitilaa, lapsen kohdatessa itselleen vieraita henkilöitä

Aikuisten kiintymyshaastattelu

Vanhemmat haastateltiin erikseen kahden tutkijan avulla

Haastattelut arvioitiin videonauhoilta Mainin ja Goldwynin (1994) kehittämän uusimman luokittelun mukaan

Haastateltavat sijoitettiin kolmeen kiintymyksen pääluokkaan

Jumiutuneet

Etääntyneet

Autonomiset

Haastattelussa käsitellään aikuisen lapsuudenaikaisia kokemuksia omien vanhempiensa tai kiintymyksen kohteiden sitä, miten aikuinen käsittää näiden kokemuksien ja muistojen vaikuttaneen kehitykseensä lapsen, aikuisena ja mahd. vanhempana

Miten isä tai äiti reflektoi oman lapsuuden ajan kokemuksia ja miten hän arvioi niiden vaikuttavan itseensä?

Puolistrukturoitu haastattelu