von Maria Ojala Vor 16 Jahren
520
Mehr dazu
valintaperusteet ja valintatapa
tutkimus ja erityinen asiantuntemus
mikä on mahdollista erityyppisillä sääntelystrategioilla ja sääntelykeinoilla
hyvän lainlaadintamenenettelyn periaatteet
erittely
c) tapa, jolla säädös toteutuu
b) tehoste
a) normi- tai sääntösisältö
käyttökelpoinen sääntelyteoria
3) millaisia erilaisia vaikutuksia sääntelykeinosta A voi syntyä
2) miksi sääntelykeino saa aikaan, synnyttää vaikutuksia
1) millaisen mekanismin kautta tietynsisältöinen sääntelykeino A saa aikaan erilaisia vaikutuksia
valintaan kohdistuu pysyväluonteinen tiedollinen epävarmuus
jossain mitassa toisiinsa nähden vaihtoehtoisia
luokiteltu
b) sääntelyn toteutustavan avulla
a) keskeisen sääntelyn välineen
5) lakiuudistus
4) sääntelykeinot
3) sääntelystrategiat
2) oikeudellisten/ei-oikeudellisten toimintavälineiden valinta
1) lähtötilanne: harkitaan puuttumista ongelmaan
3) lainlaatijan puuttuvan ohjauskyvyn ongelma
puuttuu tavoiteltuun tulokseen vievä sääntelystrategia tai -keino
2) lainlaatijan tahto-ongelma
ristiriidat, kiistat, polit. kaupankäynti
1) lainlaatijan tieto-ongelma
vaikutusten ohella muut vaikuttavat tekijät
6) tiedollinen epävarmuus
5) lainlaadintaa koskeva poliittinen päätöksenteko
4) arvoihin, moraaliin ja arvostuksiin liittyvät rajoitukset
3) tal. voimavarojen niukkuudesta johtuvat rajoitukset
2) rajoitukset ja sidonnaisuudet, jotka johtuvat tarpeesta sovittaa lm:n sisältö v o oikeuteen, riittävän yhtenäisyyden aikaan käsillä o lu:n ja muun osääntelyn kesken + sidonnaisuudet vak. oik. käsitteistöön ja oj:n perusratkaisuihin
1) vallitseva yk:n tilanne, sen historia ja olosuhteet + voimassa o. oj ja sen suojaamat edut/oikeusasemista johtuvat rajoitukset
hyvän säädöksen vähim.vaatimuksena: tarpeellisuus, halutut tavoitteet saavutetaan, paras keino, vaikutukset selvitettävä
4) sääntelyn toteutumistapaa koskeva ulottuvuus
3) säännösten yleispiirteisyys ja joustavuus/täsmällisyys ja yksityiskohtaisuus lu:n vaikutuksia määräävänä tekijänä
4) yleispiirteinen, etupäässä symboliseen vaikutukseen tähtäävä lakiratkaisu
päätavoitteena vaikuttaa ihmisten arvoihin
3) paikallisten toimijoiden, viranomaisten ja sääntelyn kohdetahojen itsenäisyyttä ja liikkumavaraa korostava malli
tiukan sääntelyn vastakohta
2) toteuttajaviranomaisen liikkumavaraa annetuissa rajoissa korostava malli
yleislausekkeet
1) täsmällisen, tiukan lakisääntelyn malli
kuluttajansuojaL: kulutustavaran kauppa
vastaavuus
2) sääntelyn voimakkuuden, ankaruuden ja tiukkuuden ulottuvuus
e) vahingonkorvausvelvollisuuden perustana olevaa käyttäytymistä kosk. erisisältöiset vaatimukset
d) os:ien käyttäytymistä, erilaisia lupaehtoja/kelpoisuusvaatimuksia kosk. säännösten lievyys/ankaruus
c) tal. kannustimet, kuten rahalliset avustukset, tuet, lainat, vero- ja maksuhelpotukset
b) rangaistuksen tai muun sanktion ankaruus ja määrä
a) sopimusoikeudellinen sääntely
1) sääntelyn soveltamis- ja kohdeala, sen laajuus
ohjaa mm. käsitys tietyn sisältöratkaisun ja vaikutusten yhteydestä
9) perinteinen rikosoikeudellinen sääntely
8) konstitutiivinen, oikeussubjekteille toimintamahdollisuuksia luova sääntely
7) oikeudellisen menettelyn sääntely
6) kultttuuritoimen sääntely
5) julkisoikeudellinen, yksityishenkilöitä ohjaava sääntely
4) vero-oikeudellinen sääntely
3) sosiaali- ja terveyspalveluksia tai -etuuksia koskeva sääntely
2) julkinen rahoitustuki yrityksille
1) elinkeinotoimintaa ohjaava ja viranomaisten valvoma sääntely
5) yksityisesti päätettäviä (oikeudellisia) järjestelyjä mahdollistava tekniikka
tehdä mahdolliseksi ja tehostaa os:ien yksityisesti määräämiä valintoja
4) julkisesti tarjottavia hyödykkeitä koskeva oikeudellinen tekniikka
3) hallinnollis-sääntelevä tekniikka
päätavoitteena toimia ennalta estävästi
kohteena moraalisesti hyvä toiminta
2) rikosoikeudellinen tekniikka
1) korvaus- tai hyvitysvaatimuksia (eri toimijoille) tarjoava tekniikka
perustekniikat, jotka kuvaavat, miten oikeus tekee sen minkä tekee
3) toimintamahdollisuuksia eri os:lle tarjoavat sääntelyt
2) viranomaisen valvoma os:ja ohjaava sääntely
1) hallinto-organisaation (os:lle tarkoitettuja) suoritteita koskeva sääntely
5) suostutteluohjelma
tiedotus, valistus, neuvonta
4) menettelyllinen ohjelma
oikeussääntöjä, joilla järj. päätöksentekomenet. ja luodaan eri tahoille niihin osallistumisoikeuksia
3) suoritusohjelma
julkisen org. harjoittama hyödykkeiden tuotanto (esim. infrastruktuuri)
2) kannustinohjelma
pos/neg taloudellisia kannustimia
1) sääntelyohjelma
käskyt, kiellot, ilmoitus- ja luvanvaraisuus
vrt. sääntelytyyli
rutiininomainen käyttäytyminen
vrt.sääntelykeinot
suppeampi yksittäisiä ratkaisuja, joita lainlaatija tekee konkretisoidessaan perusratkaisua
lainlaatijan perusluonteinen toimintasuunnitelma
sääntelyn yleistä tyyppiä, sen keskeisiä välineitä ja totetustapoja kosk. perusratkaisu
3) informatiiviset keinot
2) taloudelliset keinot
1) sääntelykeinot
4) pakkotäytäntöönpano
3) yksinoikeus antaa kaikkia sitovia oikeussääntöjä
2) rahavarat
1) tietovarannot
näkökulmat, jotka auttaisivat hahmottamaan teoreettisesti yhteyttä ja jotka olisivat hyödyksi myös käytännön säädösvalmistelulle
lainvalmistelutyön näkökulma
sisällön ja sen vaikutusten suhde ei ole ongelmaton ja yksinkertainen
oikeussääntelyn normatiivinen sitovuus
capture-ilmiö
monet eri toimijat kykenevät ja myös haluavat vaikuttaa i:oon
epäviralliset, ei-säädännäiset menettelykeinot
suostuttelu, pyrkiminen yhteistoimintaan, vapaaehtoisuus
kirjaimellisesti
i:n kohdetaho
mahdollisuus valita erilaisten akt toimintavaihtoehtojen kesken
tarkastella i:ta muuttujana
2) lainlaatijan/julk päätöksentekijän kontrolloitavissa/valvonnan ulottumattomissa
1) relevanttien tekijöiden myötävaikutus/niiden puute
joustava strategia
epävirallisten, ei-säänneltyjen toimintavälineiden käyttö vuorovaikutuksessa
legaalistrategia
liikkumavara ja itsenäisyys
5) tiedon puute i:n sisällöstä ja tuloksista
4) ulk. olosuhteiden muutoksen, ajan kulumisen sekä i:oon kohdistuvan ulk. ohjaus- ja painostuspyrkimysten merkitys
3) tosiasiallisen, ei-säädännäisen toiminnan merkittävä osuus
2) i:n perusluonne
1) erottelu säännösten sisältö - niitä toteuttavat instituutiot
epäonnistumisen anatomia
3) julkisten toimijoiden välinen vuorovaikutus
2) näiden erilaiset toimenpiteet tietyn säädöksen tuella
1) julkisten toimijoiden rooli
2) toimintakyvyn puutteen ongelma
1) niskoitteluongelma
ohjausongelma
oikeussääntelyn jaottelu
2) institutionaaliset järjestelyt (erit. oik. menettelytavat, tuomioistuimet, hallinto) joilla toteutetaan oik. sääntöjä
laatu ja toimintatapa
1) säännöt, joista käy ilmi tietty ilmaistu normisisältö (mitä ei saa, mitä pitää, mitä voi tehdä)
valmius oj:n hyväksymiseen
tuomioistuinmenettelyn puolueettomuus /
julkisen toiminnan luottamuksenarvoisuus /
oj:n hyväksyttävyys /
3) informaatiota käytännössä tarjolla riittävän asiantuntevasti, vaivattomasti ja asiaan + tiedon tarpeeseen nähden koht kustannuksin
2) tietää myös, mistä on saatavilla tietoa lisää
1) kansalainen tietää oiksääntelyn koskevan käsillä olevaa asiaa/tilannetta
3) lähteminen liikkeelle toimijoiden valinta -ja päätöksentekotilanteesta
2) oikeussääntelyllä on ohjauskykyä
1) oiksääntelyä ei yleisesti voi yksin pitää riittävänä selittävänä tekijänä kohdetahojen reaktioille ja lain noudattamiselle
eri mallien yhdistäminen kokonaisuudeksi
selittää eri aikoina ja yhteiskunnissa ilmeneviä vaihteluja siinä, missä määrin ihmiset valmiita noudattamaan julk päätöksentekijän ratkaisuja ja asettamia sääntöjä
oikeuden ilmentämät asioiden merkitykset määräävät toimintaa
ratkaisevaa ei-tietoisella tasolla vaikuttavat, käyttäytymistä suuntaavat oletukset ja käsitykset
normatiiviset, moraaliset tai sisäistetyt arvot määräävät
rajoitetun rationaalisen valinnan malli
perusteet päätöksentekotilanteessa
2) niiden arviointi omaan etuun, omiin tavoitteisiin nähden
1) ennakoidut seuraukset
3) lain noudattamisen yksilöllisyys ja suhteellisuus
2) lakien noudattamisen välttämättömätön vajavuus
1) lakien laajan omaehtoisen noudattamisen välttämättömyys
eri selitystekijöiden jäsentäminen pääryhmiin
4) julk päätöksentekoa, lainlaadintaa, niiden hyväksyttävyyttä ja niihin kohdistuvaa luottamusta koskevat
3) sääntelykohteen lähiymäpäristöön ja toisten os:ien toimintaa liittyvät
2) sääntelyyn ja sen toimeenpanoon liittyvät
1) sääntelyn kohdetahoon liittyvät
miten os:t suhtautuvat yleensä lainsäätäjään ja lainsäädäntömenettelyyn/lainkäyttöön
kohdetahon ja toimeenpanevan viranomaisorganisaation lisäksi
2) oik. sääntelyn ulkopuoliset vaikutustekijät
1) muu oik. sääntely
kohdetahona yksityishenkilö/organisaatio
ominaispiirteiden erot
kuinka sääntely syrjii/suosii
säännösten noudattaminen
uuden säännöksen voimaantulo eräänlainen testitilanne
sääntelyä voidaan tyypitellä eri tavoin
informaatio motiiveista
erisuuntaisten motiivien huomioon ottaminen
vaikutusten ennakointi
lakien valmistelussa ja toimeenpanoa suunniteltaessa
yleinen ja ehdoton tottelemisvelvollisuus
sanktioihin, viranomaistoimiin, pakkoon, voimankäyttöön tai niiden uhkaan liittyvät pakkokeinot
omaehtoinen noudattaminen
ilman, että joku uhkaa sanktioilla
ilman viranomaisreaktioita
huom! tavoitetarkastelua koskevan informaation kapeus
-> ei tuoda esiin asiantilaa kokonaisuutena, jonka tahdotaan/ennakoidaan säännösten myötä toteutuvan
huomio rajoituksiin, joiden vallitessa lu:sta, sen tavoitteista ja sisällöstä päätetään
termostaattiteoria
reaktiokynnyksen ylittyminen
tavoitteenasettelu otetaan huomioon vaikutustarkastelussa
ei kuitenkaan varaukseton puolto
3) tavoitteiden tarkastelu osana laaja-alaisempaa näkökulmaa
2) vaikutuksia mahdollista tarkastella sivuuttamalla tavoitekysymykset
1) täsmällistä ja luottavaa tietoa vaikea saada
6) tavoitteenasettelu voi ohjata lain tulkintaa ja määrätä tätäkin kautta lu:n vaikutuksia
5) tavoitteenasettelun sisällöllä voi olla merkitystä sille, miten toimijat sitoutuvat implementoimaan säännöksiä ja noudattamaan niitä
4) mikä on lu:ssa asetettujen tavoitteiden ja valittujen keinojen välinen suhde
3) informaatio tavoitteista tarjoaa suuntaviivoja ja arvioperusteita vaikutusten tarkastelulle
2) millaisten tavoitteiden edistämiseksi lu:t voivat toimia paremmin, minkä huonommin ja missä lu:t näyttävät jäävän tuloksettomiksi
1) lakiuudistuksen päämäärät, intressit ja arvot
informaatio tavoitteenasettelusta kuvaa melko vajavaisesti niitä tarkoitettuja vaikutuksia, joita säännöstöllä uskotaan olevan
5) erityiset retoriset piirteet
saattavat vaikuttaa siihen, miten eri toimijat säädösehdotuksen hyväksyvät ja sitä noudattavat
saattavat vaikuttaa siihen, miten oikea ja luotettava kuva tavoitteenasettelusta kyetään muodostamaan
4) tavoitteenasettelun sisältämät ristiriitaiset ainekset
mikä paino erilaisille ristiriitaisille aineksille/osatavoitteille
3) yksiulotteisuus tai moniulotteisuus
missä määrin aitoina eri tavoitteita voi pitää
mikä paino tavoitteilla toisiinsa verrattuna
eri tavoitteiden keskinäinen yhteensopivuus, johdonmukaisuus + mahd. ristiriitaisuus
2) yleisluonteisuus ja epämääräisyys
asiallinen etäisyys tavoitelausumien ja konkr. lakihankkeiden kesken voi kasvaa huomattavaksi
järkiperäinen keskustelu ja kritiikki tavoitteista ja keinoista vaikeaa
arvioida jälkeenpäin vastaavatko vaikutukset tavoitteenasettelua
millaista asiantilaa tavoiteltu
1) tavoitteenasettelun moniportaisuus ja monitasoisuus
ongelmat
tavoitteet ja keinot sekoittuvat
mille erisisältöisistä tavoitteista suurin merkitys
keskinäinen johdonmukaisuus ja yhteensopivuus
saman lakihankkeen eritasoiset tavoitteet
yksittäinen lakihanke kytkeytyy johonkin muuhun ratkaisuun
pelkästään HE:iin perustuva informaatio ei täytä tiedonkeruun päämäärää
säännöstekstiin sisältyviä lain tavoitetta/tarkoitusta kosk. lausumat
ei tarpeen edellyttää yhtä tahdonmuodostustapahtumaa,joka ratkaisisi autenttisesti, täysimääräisestija lopullisesti tavoitteenasettelun
toimijoiden kuulustelu
mikä tieto "oikeaa" ja luotettavaa?
itselleenkin epäselvää
virallisluonteinen asiakirja-aineisto
-> sosiaalis-kielelliset sopimukset
2) ei ole luonteeltaan pelkästään neutraalia informaatiota
1) tavoitelausumia, säännöksiä, perusteluja muotoillaan hyvinkin nopeasi
eduskunta-aineisto
hallituksen lakiesitys
valmisteluaineisto
ajatusmallit
3) ristiriidan kätkemismalli
2) neuvottelumalli
1) tutkijamalli
lainlaadinnan edel. yhteistoiminta ja vuorov. tuovat toimijoiden valintoihin dynaamisuutta ja muuntumisalttiutta
mitä osallistuvat+vaikuttajan päättävät ko lakihankkeessa tahtoa
mahdollisuus ja liikkumavara harkita ja päättää
aito tiedollinen epävarmuus
perusteltu ja monipuolinen, myös ristiriitoja ilmentävä käsitys erilaisten toimijoiden tavoitteenasettelusta
tarkastelijan hankittava tietoa kaikkien osallistuvien ja vaikuttavien tavoitteenasettelusta
politiikkaa ja lainlaadintaa kosk. tilanteet
2) toimijan tavoite samanlainen/erilainen kuin muiden toimijoiden tavoite
1) toimijoita harvoja/useampia
toimijoiden erisuuruinen intressi ja erivahvuinen tahdonmuodostus
-> onko oikein väittää, että toimijoiden tavoitteet ovat identtiset?
lopputuloksen poikkeaminen kunkin toimijan alkup. tavoitteesta
tavoitteiden ja kantojen sovittaminen yhteen -> tarvittava enemmistö
tavoitteiden muuntuminen
tavoitteenasettelun osana tarkastellaan oikeussääntelyn ja -järjestyksen yleisluonteisia tehtäviä/funktioita
se asiantila, jonka on määrä toteutua ko hankkeessa laadittavien säänösten myötä
tavoitteiden tarkastelu irrallaan tiettyjen henkilöiden ja tahojen tavoitteista
erilaisten toimijoiden tavoitteenasettelu
myös yleisiä tavoitteita
oman aseman vahvistaminen
polit. suosion tavoittelu
2) tieto tavoitteista luo pohjaa arvioida kriittisesti ls:n toteutuneita vaikutuksia
1) arvojen ja intressien jäljittäminen
-> lakisääntelyn sos.perusta
keiden ja missä määärin
oikeussääntely ohjaamisvälineenä
yksi vaikutuksia ja toteutumista määrittävä tekijä
lakien säätäminen tavoitteellista toimintaa
2) informaation käyttökelpoisuus?
1) tavoitteenasettelun yhteys vaikutuksiin?
