von Hannu Linturi Vor 9 Jahren
806
Mehr dazu
Verkko-opetus tulee täydentämään perusopetusta tilanteissa, jossa lähikoulun käyminen on syystä tai toisesta estynyt. Sellaisia syitä voivat olla mm. tilapäinen asuminen ulkomailla, sosiaalinen ja emotionaalinen vaikeus kuten paniikkihäiriö, kiusaaminen tai fyysiset seikat kuten poikkeuksellisen voimakas reagointi sisäilmaongelmiin.
Nettiperuskoulu
Aikuisille on tarjolla Nettiperuskoulu.
Etäkoulu Kulkuri
"Etäkoulu Kulkurissa voi etäopiskella Suomen peruskoulun lukuaineita: yhtä, useampia tai vaikka kaikkia. Yläasteikäinen voi suorittaa myös taito- ja taideaineiden pakolliset kurssit ja saada niistä päättöarvosanat. [...] Tarvittaessa Kulkurissa voi opiskella kaikkia pakollisia lukuaineita. Yläasteen oppilaat voivat suorittaa koko perusopetuksen oppimäärän ja saada päättötodistuksen."
"Oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi otetaan käyttöön uusimpia teknologioita ja sovelletaan niitä tarkoituksenmukaisella tavalla jokapäiväiseen opetukseen ja oppimiseen. Myös oppilaiden omia välineitä voidaan käyttää oppimisen tukena. [--] Yhteisöllisen työskentelyn taitoja vahvistetaan tieto- ja viestintätekniikan avulla ja oppilaan henkilökohtaisia oppimispolkuja tukevia välineitä ja sovelluksia otetaan käyttöön." "Yhteisöllisen työskentelyn taitojen vahvistamiseksi käytetään sosiaalista mediaa ja muita yhteisöllisiä toimintatapoja kehittäviä verkkopalveluja." (OPS-luonnos)
EU:n opettajiin verrattuna suomalaisten opettajien osaaminen ja asennoituminen teknologian pedagogiseen hyödyntämiseen on ollut epätasaista. Tietotekniikasta on tullut myös perinteisten oppimisasetelmien murtaja, koska oppilaat ovat monissa tietoteknisissä ja sovellusasioissa enemmän opettajia kuin opettajat. Omat laitteet mahdollistavat sujuvamman henkilökohtaisten sovellusten ja ohjelmistojen käytön sekä vähentävät riskiä siitä, että henkilökohtaista sisältöä siirtyy laitteen mukana oppijalta toiselle.
Teknologia, ajan, automaation ja oppimisen suhde - Teemu Leinonen
Sähköiset materiaalit, videot ja niiden käyttö lisääntyvät moninkertaiseksi, kun eri toimijat koulussa (esim. opettajat ja oppijat) ja koulun ulkopuolella (esim. pienkustantamot ja vapaaehtoiset) tuottavat nopeasti päivittyvää ja helposti päivitettävää monimediaista sisältöä, jonka oikeellisuudesta vastaa koko käyttäjäkunta. Materiaalien auktorisointi perustuu vertais- ja käyttäjäarviointiin (vrt. Wikipedia), jossa asiantuntijaosaamiseen yhdistyy "tietonoviisien" ja oppijoiden käyttäjäkokemukset. Sähköinen materiaali mahdollistaa sisältöjen ajankohtaisuuden, niiden yhteisöllisen tuottamisen ja jatkojalostamisen sekä monipuoliset tavat esittämistavat.
Ruokatunti ei ole enää pelkkää vapaa-aikaa vaan siihen on sisällytetty kulttuuriosaamista, tapakasvatusta, ruoan alkuperän ymmärtämistä, kestävää kehitystä ja reflektointia. Itse syöminen on vain osa ruokatuntia. Pien- ja luokkaryhmät osallistuvat ruokien valmistamiseen eri tilanteisiin ja eri näkökulmista (mm. juhlat, basaarit, kestävä kehitys).
Ruoan kautta voidaan johdatella tarkastelemaan luonnonilmiöitä, lainalaisuuksia, ekologisesti kestävää ruoan tuotantoa, ravinnon alkuperää ja muita vastaavia teemoja, joita voi oppia omassa “koulumetsässä” sekä sen yhteydessä olevalla viljelypalstalla. Ihastjärven koululla toteutettu Puolukka-ilmiö on tästä oivallinen esimerkki. Ruoka-aineiden alkuperän selvittäminen on tutkivaa oppimista. Hiilijalanjälki johdattelee soveltamaan matematiikkaa ja luonnontieteitä.
Mahnalan koulu
Painopistealueita ekologinen ja kulttuurinen kestävyys sekä kulttuuriperintö- ja lähialuetietoisuus
“Liikkuminen on osa jokaisen oppilaan koulupäivää” (OPS-luonnos). Liikkua voi yhteisen oppimisen aikana ja välissä. Luokka ei järjestäydy pelkiksi pulpettiriveiksi, joissa istutaan opetus- ja oppimishetkien läpi, vaan tilat ovat muokattavia ja kannustavat liikkumaan myös yksittäisten opetus- ja oppimistuokioiden aikana. Muutos saattaa ennakoida kehitystä, jossa koulussa ei ole enää erillisiä ja kaikille pakollisia liikuntatunteja, vaan jokaisella oppijalla on esimerkiksi liikkumis- ja liikuntapassi, johon kerätään lukuvuoden aikana merkintöjä. Käytäntö monipuolistaa liikkumismahdollisuuksia, kun koulu aktiivisesti lisää kirjoa vaikkapa suunnitelmallisen urheiluseura- ja vanhempainverkoston avulla. Pyrkimyksenä on päästä irti pakkoliikkumisesta kohti motivoitunutta ja itselle merkityksellistä liikkumista.
Vittra
Vittra learning spaces:
http://vittra.se/english/Schools/StockholmSouth/Telefonplan/LearningSpaces.aspx
Vittra-koulujen tiloja:
http://www.architizer.com/en_us/blog/dyn/37250/vittra/#.UYisrrWeMrM
“Oppiminen edellyttää aika ajoin pysähtymistä oman työn, tavoitteiden ja toimintatapojen pohdintaan.” “Koulutyön järjestämisessä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen. Säännöllisyys, jatkuvuus ja johdonmukaisuus luovat hyvinvointia ja turvallisuutta. Koulun ilmapiiri on rauhallinen, kannustava ja ystävällinen. Se mahdollistaa oppimisen ja kehittymisen ilon.” (OPS-luonnos) Kalevankankaan koulussa toteutuu uusi aika-arkkitehtuuri, päivittäinen siesta on yksi ilmapiiriä rauhoittava keino (Kalevankankaan siesta: https://vimeo.com/58492093)
Kalevankankaan koulun siestat
Oppilasneuvosto haastattelee rehtori Vesa Raasumaata koulun siesta-ajatuksesta https://vimeo.com/58492093#
Kun yhteistoiminnallisen oppimisen muodot lisääntyvät, syntyy jatkuvasti tilanteita, joissa voidaan harjoitella erilaisten ristiriitojen käsittelymalleja. Ristiriidat ovat tärkeä signaali kehitysesteestä mutta vielä merkittävämmin kehitysmahdollisuudesta. Ristiriidalla viestitään esimerkiksi ryhmään kuulumisesta (minä/me ja muut), kulttuurien vieraudesta (erilaisen kohtaaminen) tai erilaisista intresseistä ja niihin liittyvistä näkökulmista, joiden sovittelu kuuluu peruskoulun suuriin oppimistavoitteisiin.
Roolipeli on yksi ristiriitaoppimiseen soveltuva metodi. Ristiriitojen käsittely nostaa oppilasjoukosta esiin uusia osaamisia ja osaajia, mutta auttaa jokaista oppijaa tunnistamaan omaa erityislaatuaan, vahvuuksiaan ja kehittymistarpeitaan. Tärkeä osa ristiriitaoppimista on samastumisen opettelu. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita tämän näkökulmasta.
Oppilaat osallistuvat vuosittain yhteisten pelisääntöjen ja lukuvuosisuunnitelman laatimiseen, tarkistamiseen, seurantaan ja arviointiin. Oppilaskuntatyö on luonnollinen ja tärkeä toimintamuoto vaikuttamisen, vastuullisuuden ja neuvottelutaitojen oppimisessa. Osallistuminen pelisääntöjen ja lukuvuosisuunnitelman laatimiseen ja seurantaan auttaa sitoutumaan hyviin tapoihin ja yhteisesti sovittuun. Tärkeä tavoite on oppia tunnistamaan yhteys vaikuttamisen ja sitoutumisen välillä.
Mikkeliläisessä Kalevankankaan (yhtenäis)koulussa (http://www.kalevankankaankoulu.fi/) on otettu käyttöön moninainen oppilasjohtamisen (tiimityö)malli, jossa oppilaskunnalla on tärkeä rooli. Oppilasneuvostossa edustettuina ovat 3.-9.-luokkalaiset, he osallistuvat monin tavoin opetuksen ja oppimisen suunnitteluun ja toteutukseen.
----
(Yhteisten pelisääntöjen tekeminen ja tarkistaminen on vaikuttamisen, osallistumisen ja vuorovaikutuksen harjoitusta. Säännöt tekevät yhteisön toiminnasta sujuvaa ja hyvät tavat ohjaavat ottamaan toisia ja toisten tarpeita huomioon. Tärkeä tavoite on oppia tunnistamaan yhteys vaikuttamisen ja sitoutumisen välillä. Yhdessä sovitun seuraaminen ohjaa hyvään päätöksentekoprosessiin, jossa päätöksiä valmisteleva keskustelu perustuu dataan, joka on yhdessä kerätty. Tällä prosessilla turvataan myös työrauha ja rakennetaan turvallinen fyysinen ja digitaalinen toimintaympäristö.)
Video Kalevankankaalta
valmistuu viikolla 39
Kalevankankaan koulun oppilasjohtamisen (tiimityö)malli
Oppilaiden ja opettajien DST-paja
"Opetushenkilöstö toimii yhteistyössä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä koulun kasvatustyössä. Opetus järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Erityisesti yhteistyötä kehitetään opetusta eheyttävien kokonaisuuksien toteutumiseksi." (OPS-luonnos)
Yleissivistävästä perus- ja aikuiskoulutuksesta vastaavien kunnallisten yhtenäiskoulujen määrän kasvu viisivuotisjaksolla 2012-2017 saattaa toteutuessaan vauhdittaa luokanopettajan ja aineenopettajan roolien vähittäistä sulautumista toisiinsa. Jokaisen opettajan työnkuva koostuisi sekä kasvatus-/huolenpito- että opetustehtävästä. Tehtävien väliset suhteet vaihtelesivat silloin opettajasta toiseen. Mentorointi uran alkuvaiheessa tukee erityisesti nuoria opettajia siinä, että he työskentelevät oppijan kasvun ja kehityksen hyväksi.
Opettajakoulutus
Vapaaehtoisten osallistuminen koulutyöhön on suunnitelmallista ja lisääntyvää toimintaa. Hyväkuntoiset eläkeläiset - mukaan lukien eläköityneet opettajat - muodostavat vanhempien ohella motivoituneen toimijavarannon. Koulun ja muun yhteiskunnan lähentyminen edellyttää ja mahdollistaa yhteistyön koulun luonnollisten kumppaneiden kuten oppilaiden vanhempien, naapuruston, kunnan, yritysten ja yhdistysten kanssa.
Yhteiskuntapalvelu
Koulun henkilöstö organisoituu niin, että opetusta ja kasvatustehtävää suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä ja yhteistyössä. Jokainen koulun työntekijä on siinä suhteessa osa kasvatusorganisaatiota. Opetus järjestetään enimmäkseen niin, että opettajat toimivat työpareina. Yhteistyömuotojen lisääntyminen vaikuttaa myös siihen, että työtoiminnot johtavat vähitellen uudenlaiseen työnjakoon ja erikoistumiseen, jonka perustana ei ole vain tutkinnossa hankittu pätevyys vaan vuorovaikutuksessa syntyvä osaaminen.
Opetussuunnitelmien "uudistuksen ytimessä on pedagogiikan kehittäminen”, johon nopeasti muuttuva toimintaympäristö lisää painetta. Yleissivistävässä koulutuksessa opetussuunnitelmien uudistaminen lisää olennaisesti täydennyskoulutustarvetta.
Täydennyskoulutuksen tavat ja muodot moninaistuvat tavalla, joka mahdollistaa koulutuksen tuplaantumisen. Tiedossa on, että "opettajien mahdollisuudet osallistua täydennyskoulutukseen ovat vaihdelleet eri opettajaryhmissä, alueellisesti ja oppilaitoksissa. Vuonna 2010 käynnistettiin Osaava-ohjelma. Vuoteen 2016 jatkuvan ohjelman tavoitteena on varmistaa opetustoimessa työskentelevän henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen, aktivoida täydennyskoulutukseen aiemmin vähän osallistuneita ja parantaa täydennyskoulutuksen tasa-arvoista saavutettavuutta. Opettajien peruskoulutuksesta, työhöntulo-ohjauksesta ja täydennyskoulutuksesta muodostuu sisällöllinen jatkumo, joka tukee opettajan ammatillista kasvua ja kehittymistä koko työuran ajan." (Osaava-ohjelmasta ks. KESU http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm01.pdf)
Tutkimusten mukaan minäpystyvyysuskomukset ennustavat koulumenestystä enemmän kuin mitattava älykkyys. “Koska oppilas asettaa toiminnalleen tavoitteet suhteessa itsetuntoonsa ja minäkuvaansa, kannustava ja rohkaiseva ohjaus ja palaute oppimisen aikana tukevat oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymistä.” Samaan suuntaan vaikuttaa Charles Handyn “oppi”, jonka tärkein pedagoginen asia on saada kerrotuksi oppijalle, missä hän on hyvä, kaikki muu järjestyy itsestään.
