Artikkelit

Tutkimuksen tavoitteena tarkastella kiintymyksen sosiaalista välittymistä suomalaisissa perheissä

Aikuisten kiintymyshaastattelu

Puolistrukturoitu haastattelu

Vanhemmat haastateltiin erikseen kahden tutkijan avulla

Haastattelussa käsitellään aikuisen lapsuudenaikaisia kokemuksia omien vanhempiensa tai kiintymyksen kohteiden sitä, miten aikuinen käsittää näiden kokemuksien ja muistojen vaikuttaneen kehitykseensä lapsen, aikuisena ja mahd. vanhempana

Miten isä tai äiti reflektoi oman lapsuuden ajan kokemuksia ja miten hän arvioi niiden vaikuttavan itseensä?

Haastattelut arvioitiin videonauhoilta Mainin ja Goldwynin (1994) kehittämän uusimman luokittelun mukaan

Haastateltavat sijoitettiin kolmeen kiintymyksen pääluokkaan

Autonomiset

Etääntyneet

Jumiutuneet

Lapsilla vierastilannemenetelmä

Miten lapsi käyttää vanhempaansa ns. turvapesänä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa?

Tarkoitus lisätä lapsen stressitilaa, lapsen kohdatessa itselleen vieraita henkilöitä

Arvioinneissa huomioitiin lapsen ja vanhemman välinen kielellinen kommunikointi

Tutkimus osana KIELO-projektia

Mukana 75 perhettä

Tulokset

Eniten perheitä, joissa molemmat vanhemmat autonomisia

Toiseksi eniten, äiti autonominen ja isä ei-autonominen

Tutkimuksessä käytetyt menetelmät eivät vaikeita

Tutkimuksessa käytetyt taulukot vaikealukuisia

Tutkimuksen luotettavuutta kannattaa vertailla muihin tutkimuksiin

Tutkimusmenetelmänä kriittinen diskurssianalyysi

Analysoidaan ja tulkitaan aineistoon kuuluvien tiettyjen, valittujen paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja sukupuolisensitiivisyyttä konstruoivia tekstijaksoja

Kriittisessä diskurssianalyysissa kielitieteellinen analyysi yhdistetään diskurssien sosiokulttuurisen ja ideologisen ulottuvuuden tutkimukseen

Diskurssianalyysia tässä tutkimuksessa tukee sukupuolentutkimuksen alaan kuuluva queer-teoria

Queer- teoria tarkastelee kriittisesti seksuaalisuutta ja sukupuolta

Analyysin kautta tutkimukseen tuotettu viisi diskurssia, jotka toistuu aineistossa

Tasa-arvodiskurssi

Binaarisen sukupuolijärjestelmän diskurssi

Monimuotoisten heteroperheiden diskurssi

Sukupuolisensitiivisen ja kasvattajalähtöisen leikkipedagogiikan diskurssi

Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän oppimisympäristön diskurssi

Tutkimuksessa käytetty laadullista tutkimusotetta ja aineiston analyysinä abduktiivista päättelyä

Yhdistellään luovasti teoriaa ja aineistosta tehtyjä huomioita, jolloin voidaan puhua teoriasidonnaisesta analyysista

Käsitellään validiteettimääritelmien moninaisuutta, siitä seurautuvia käsitteellisiä ja menetelmällisiä ongelmakohtia laadullisessa tutkimuksessa ja laadullisen tutkimuksen arvioinnissa

Validiteettitarkastelua lähestytään (e)pistemologisesta näkökulmasta

Korostaa tiedon sosiaalista rakennetta, situationaalisuutta sekä erehtyväisyyttä

Tietoteoreettiselle validiteettitarkastelulle keskeistä on

Tutkijat tuovat työssään yksityiskohtaisesti reflektoiden esille tutkimukseen liittyvät epistemologiset, moraaliset ja eettiset valinnate

Tärkeää kuvata tutkimuksen avoimuutta uusille tutkimuskysymyksille ja tutkimustavoille sekä sitä, miten tutkimus muuttaa teoriaa ja käytäntöä

Keskeistä laadullisen tutkimuksen validiteettitarkastelulle on luovuus sekä tutkimuksen keskeisten päätösten ja metodologisten käännekohtien yksityiskohtainen raportointi

Lähtökohdat

Ulkoiset lähtökohdat

Tutkimuksen laatukriteereistä ja määritelmistä perustuu yleistettäviin käsityksiin laadukkaasta kasvatustieteellisestä tutkimuksesta

Näkökulma pohjautuu osittain kvantitatiivisesta eli määrällisiin tutkimuksesta lainattuihin käsitteisiin ja tutkimusperinteeseen

Ongelmana kvantitatiivisestä perinteestä ja diskurssista lainatuissa tai sovelletuissa validiteettitarkasteluissa ja arvioinnissa on se, että ne pohjautuvat usein ulkoisiin ja tutkijasta riippumattomiin keinoihin ja kriteereihin

Validiteettikäsitteet pohjautuvat olettamukseen, että tutkijan rooli muodostaa osan validiteettitarkastelua, mutta siitä huolimatta validiteettitarkastelu objektivoidaan eikä sitä lähestytä jatkuvuuden ja muokkautuvuuden näkökulmasta

Menetelmälliset lähtökohdat

Aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät ovat yhteydessä tutkimuksen laajempaan viitekehykseen

Menetelmien oletetaan tuottavan tietoa, joka on yhtenäinen tutkimuksen epistemologisten tavoitteiden ja päämäärien kanssa

Ongelmaksi saattaa nousta se, että menetelmällinen lähestymistapa korostaa artikkelissa aikaisemmin mainittujen lähestymistapojen tapaan tutkijasta riippumatonta validiteettitarkastelua ja jättää validoinnin muiden tutkijoiden, ulkopuolisten arvioitsijoiden tai tutkimusyhteisön tehtäväksi

Tutkijakeskeiset lähtökohdat

Lähestymistapa huomioi erityisesti tutkijan ja tutkimusjoukon vaikutuksen tutkimuksen aitouteen

Laadullinen tutkimus on yhteydessä tutkijan arvomaailmaan ja kyseisiin tutkimustavoitteisiin

Lähestymistavat korostavat mm. eettisyyden, moraalin, demokraattisuuden, luovuuden, tutkimuksen avoimuuden ja jatkuvuuden, tutkimuksen muuntautuvuuden ja tutkijan kriittisen itsetutkiskelun tärkeyttä tutkimuksen arvioinnissa

Tutkimus suunnitellaan ja tutkimusaineisto kerätään eettisiä periaatteita noudattaen

Laadullisen tutkimuksen tekee osaltaan haasteelliseksi tutkimusongelmien monitahoisuus

Kolme pää metaforaa

Kiire ja kuhina

Kasvu ja kehitys

Turvan ja hoivan antaja

Suomalaisten päiväkotien työtodellisuus metaforien avulla

Uskomukset ja käytäntö

Henkilökunnan antamat merkitykset

Työorganisaatiota voi tutkia 3 eri näkökulmasta

Instituutio

Organisaatio

Työyhteisö

Kulttuuria voi tutkia 2 näkökulmasta

Kulttuuri

Kieli

Metaforat laaja käsite

Hankala määrittää

Tutkimuksessa metaforat olivat muutakin, kuin kielellistä ilmaisua

Artikkelin kaaviot helpottivat ymmärtämistä

Metodi

Osgoodin ja Sucin (1969, 53-54) semanttisen differentiaalinen periaatteille rakentuva kvantitatiivinen lähestymistapa

Syventyminen analyysiin tutkimalla metaforiin liittyviä keskeisiä työtodellisuuden merkityksiä

Sisältöanalyysi tehty aineistolöhtöisesti

Luokittelun lähtökohtana olivat metaforan metaforan sisältämät merkitykset

Tutkimus tunteiden säätelystä, ja niihin pohjautuvista säätelystrategioista

Tunteiden säätely voi olla

Automaattista

Kontrolloitua

Tietoista

Tiedostamatonta

Tunteiden säätely pohjautuu säätelystrategioihin

Käyttäytymiseen pohjautuviin (behavioraalisiin) strategioihin

Tiedollisiin (kognitiivisiin) strategioihin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin vanhemmat ja heidän kouluikäiset lapsensa käyttävät strategioita tunteidensa ja tunneilmaisunsa säätelyyn

Tutkimuksessa menetelmänä käytettiin ECQ- mittaria

Tutkimus oli osa Jyväskylän yliopiston EMO- tutkimusta

EMO-tutkimukseen pyydettiin 30 vuotta aiemmin LAKU- tutkimukseen osallistuneita perheitä

Lasten tunteiden säätelyä mitattiin 25:en väittämän avulla

Vanhemmat arvioivat samoilla kysymyksillä itseään

SCRS-lomakkeella arvioitiin lasten yleistä itsehallintaa

Lapsen ja -vanhemman välisen vuorovaikutuksen laatua ja ilmapiiriä sekä vanhemman lapsilähtöistä ohjaus- ja kasvatustyyliä havainnoitiin sanaristikkotehtävän aikana

Tilanne videoitiin

Videon havainnot arvioitiin viisiasteisella LIKERT-asteikolla

Tulokset

Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin tulomomentti-korrelaatiokertoimien avulla

Sukupuolten välisiä keskiarvoeroja tutkimusmuuttujissa selvitettiin riippumattomien otosten t-testillä

Vanhemmille suoritettiin polkumallinen analyysi, jossa pelkästään havaittuja muuttujia testattiin

Osa tutkimusaineistosta perustui itsearviointeihin, joihin vaikuttaa vastaajien kyky tehdä tarkkoja havaintoja itsestään ja heidän halukkuutensa raportoida niistä

Tutkimuksessa vaikealukuiset taulukot