1. JOHDANTO

1.8 Vilpittömän mielen merkitys

vaihdannassa suojataan vilpitöntä mieltä

tietynlainen selonottovelvollisuus

vilpittömän mielen ajankohta

OikTL: ratkaiseva on se hetki, jolloin hlö sai tiedon oikeustoimesta

1.7 Tahdonilmaisun oikeusvaikutusten alkaminen

1) oikeustoimi sitoo, kun tahdonilmaisu on lähetetty

lähettämisteoria

2) tahdonilmaisu on saapunut vastaanottajalle

saapumisteoria

3) vastaanottaja on ottanut selon oikeustoimesta

selonottoteoria

selonotto katkaisee lopullisesti mahdollisuuden peruuttaa tarjous/vastaus

1.6 Tahdonilmaisu

a) nimenomainen

b) konkludenttinen

päätellään henkilön käyttäytymisestä

varauma

1.5 Mikä on oikeustoimi?

OikTL:n esityöt: oikeustoimi on yksityinen tahdonilmaisu, jolla on tarkoituksena perustaa, muuttaa tai kumota oikeus

a) Tahto

oikeustoimeen sisältyy tahto tulla muodossa tai toisessa sidotuksi

b) Tahdonilmaisu

tahdon kohdistuttava toiseen henkilöön/toisiin henkilöihin

oikeustoimen tärkein tunnusmerkki

c) Tarkoitus tulla toisen tietoon

osa oikeustoimista yksipuolisia

oikeustoimen osat

olennaiset ainesosat

määräävät, mistä oikeustyypistä kyse (kaupassa kohde ja kauppahinta)

luonnolliset ainesosat

liittyvät oikeustoimeen lain säännöksen nojalla

asianosaiset voivat kuitenkin määrätä suhteestaan säännöksestä poikkeavalla tavalla

tilapäiset ainesosat

asianosaisten välipuheita, joilla luonnolliset ainesosat suljetaan pois/joilla sovitaan toisenlaisista ehdoista

1.2 Mikä on sopimus?

kahden/useamman toisiaan edellyttävän oikeustoimen yhdistelmä

sopimuksen myötä syntyy oikeussuhde kahden/useamman hlön välille

sidonnaisuuden syntyminen osapuolien välille

sopimus-sana

1) sopijapuolet tulevat sopimusoikeudellisesti sidotuiksi sopimukseen

2) sopijapuolten suhteen sisältö

3) asiakirja, joka sisältää sopimuksen ehdot

1.3 Sopimuksen tehtävät

sitoo osapuolet oikeussuhteeseen

ketkä ovat sopimuksen osapuolet

osapuolten välisen oikeussuhteen säänteleminen

pyritään varmistamaan sopimuksen asianmukainen täyttäminen

julkinen valta ohjaa sopimusten sisältöä nykyään enemmän (pakottavat säännökset)

merkitystä myös osapuolten välisen suhteen päättyessäkin

1.4 Erilaisia sopimuksia

a) yksipuolisesti velvoittava sopimus

b) kaksipuolisesti velvoittava sopimus

c) sopimus kolmannen hyväksi

d) ohje- eli normisopimus

määrätään etukäteen muiden, vastaisuudessa ehkä solmittavien sopimusten sisältö

esim. työehtosopimus

erityiset sopimustyypit

sopimuksia tehdään kaikilla yksityisoikeuden lohkoilla

on useita sopimustyyppejä, joista ei ole erityistä säädännäistä oikeutta

mitä ls:töä sovelletaan sopimukseen, jota kosk. erityistä ls:ää ei ole/jota kosk ls on puuttellista -> säännösten puuttuessa sovellettaviksi velvoiteoikeuden yleiset opit

yleisiä oppeja ei voida soveltaa sopimuksiin kaikissa tapauksissa samalla tavalla -> otettava huomioon kunkin sopimustyypin erityisluonne