によって Hannu Linturi 10年前.
564
もっと見る
Vuonna 2030 mahdollisuudet aivojen suorituskyvyn manipulointiin ovat lisääntyneet moninkertaisesti. Yleisesti ja vapaasti on saatavissa laaja kirjo farmakologisia tuotteita. Verkossa on jo nyt kymmenittäin aivopillerin myyjiä esim. http://www.brainreload.com/ . Geenimanipulaatiota säätelevästä lainsäädännöstä huolimatta maailmalla on perimää muokkaavia klinikoita, jotka tarjovat palveluitaan maksukykyisille vanhemmille.
monimediainen portfolionäyttö
Lähteenä Timo Saloviidan kirja Luokka haltuun! - Parhaat keinot toimivaan opetukseen (PS-kustannus 2013). Sivulla 239 - 241 on Tiivistelmä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä, jotka perustuvat monista tutkimuksista tehtyihin meta-analyyseihin.
SUURI MYÖNTEINEN VAIKUTUS d
1. Muistitekniikat 2,00
2. Positiivinen vahvistaminen 1,17
3. Käyttäytymisanalyysi + formatiivinen arviointi 1,12
4. Learning together - yhteistoiminnallinen ryhmätyö 1,04
5. Käyttäytymisanalyysi (behavior modification) 0,93
6. Formatiivinen arviointi 0,90
7. Hyppääminen luokan yli 0,88
8. Vastavuoroinen opetus (reciprocal learning) 0,74
9. Palautteen antaminen 0,73
10. Myönteinen oppimisympäristö 0,72
11. Harjoittelun ajallinen hajauttaminen 0,71
12. Itsetarkkailu kysymysten avulla 0,64
13. Yhteistoiminnallinen oppiminen vs. yksilöllinen 0,59
14. Suora opetus (direct instruction) 0,59
15. Tavoiteoppiminen 0,58
16. Graafiset käsitekartat 0,57
17. Selvät opetustavoitteet 0,56
18. Vertaistuki (peer tutoring) 0,55
19. Rehtorin opetuksellinen johtajuus 0,55
20. Yhteistoiminnallinen oppiminen vs. kilpailu 0,54
21. Luokkatoverisuhteiden vaikutus 0,53
22. Työrauha 0,52
23. Vanhempien osallistuminen 0,51
Koulun tärkeimpiä tehtäviä on opettaa sosiaalisia taitoja ja yhteistoimintaa. Vuonna 2030 lapsille on jaettu oman kouluyhteisönsä kannalta tärkeitä tehtäviä ja vastuita kuten siivoamista ja ruuanlaittoa. Työn tekemisen kautta tavoitellaan (yhteis)vastuullisuutta, itsekuria, terveys- ja ravinto-oppia, kestävää kehitystä ja kotitaloustaitoja. Kouluruokailun kansanterveydellinen rooli on merkittävä eikä sekään ole merkityksetöntä, että kenties nopein tapa lisätä kansakunnan älykkyyttä on puuttua ravitsemustottumuksiin.
Perusopetuksen resurssit ovat monin paikoin tiukoilla vuonna 2030. Yrittäjyyskasvatus siirtyy opetussuunnitelmista koulujen toimintasuunnitelmiin ja perusrahoituksen päälle haetaan koulukohtaisia lisiä koulun sidosryhmistä. Valtio tukee aktiivisia oppilaitoksia kehittämisrahoin.
Vuonna 2030 koko ikäluokan osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan - kansalaispalvelun kautta - tuo julkiselle sektorille lisäresursseja. Asevelvollisuutta laajentava kansalaisvelvollisuus opettaa koko ikäluokalle keskeisiä kansalaisuuden ja vastuullisuuden taitoja. Samalla ikäluokka saatetaan kanssakäymiseen keskenään sosio-ekonomisten rajojen yli. Britanniassa tätä ajatusta on puolustettu yhteiskunnallisen koheesion ja monikulttuurisen kompetenssin vahvistajana.
Vuonna 2030 uskonnolliset ryhmät ovat vaatineet ja saaneet omia kouluja, joiden opetussuunnitelma sidotaan ko. uskonnon arvoihin, vaikka opetussuunnitelman tuleekin noudattaa kansallista perusopetussuunnitelmaa. Vuonna 2010 Suomessa toimii kymmenkunta kristillistä koulua etupäässä suurissa kaupungeissa (esim. Jyväskylän kristillinen koulu, Suomen Kristillinen Yhteiskoulu ).
Kollektiivinen älykkyys on yhteisöllisen kommunikaation tuloksena muodostuva yhteinen tietämys. Yhteisöön kuuluvat yksilöt tuovat omat näkemyksensä ja mielipiteensä keskusteluun, ja avoimen vuorovaikutuksen tuloksena syntyy yhteinen näkemys. Muun muassa Internetin sosiaaliset verkkopalvelut käyttävät hyväksi kollektiivistä älykkyyttä. (Wikipedia) Ajatus on tuttu myös yrityselämän tiimiajattelusta. "Kollektiivisella älykkyydellä viitataan niihin yksilölliseen ja kollektiivisiin tietorakenteisiin, tietokäytäntöihin ja päättelyprosesseihin, jotka sallivat toimijan (yksilön tai yhteisön) toimia älykkäästi jossakin kulttuurisessa ja sosiaalisessa ympäristössä." (Kai Hakkarainen) Johdonmukainen seuraus tästä kehityksestä voisi olla, että vuonna 2030 Opetushallitus on julkaissut malliopetussuunnitelman oppiville organisaatioille.
Väitteen taustalla on ajatus edustuksellisesta demokratiasta, joka on vuonna 2030 saanut rinnalleen suoran demokratian kulttuurin. Kansalaiset osallistuvat poliittiseen prosessiin sekä asiantuntijoina että päätöksentekijöinä. Esimerkiksi Rosa Meriläinen esittää kirjassaan Valtio (Teos 2010), että idea edustajista on vanhanaikainen. Meriläisen mukaan kyse on päätöksentekoon keskittyneiden ihmisten valinnasta tietylle ajanjaksolle. Vaaleissa voimme arvioida - ikään kuin kehityskeskusteluna - miten hyvin vastuullisesti he ovat tehtävänsä hoitaneet. Kautta länsimaiden asennetutkimukset osoittavat, että enemmistön asenteet muuttuvat liberaaleimmiksi asioissa, joissa ei vahingoiteta muita ihmisiä (homoliitot) ja jyrkemmiksi niissä, jotka vahingoittavat muita (rattijuoppous). Samalla kuitenkin populismi saa voimaa syrjäytyneisyyden tunteesta ja maahanmuuton kasvusta.
Eurooppalaisen integraation kaksi peruslinjaa ovat paikallisen ratkaisuvallan (subsidiariteetti) ja toisaalta eurooppalaisen yhteistyön vahvistaminen. Koulutus ja kulttuuri ovat alueita, joissa jäsenvaltiot ovat pitäneet vahvasti kiinni omasta päätösvallastaan, koska näiden toiminta-alueiden nähdään tukevan kansallisen identiteetin rakentamista selkeimmin. Korkeakoulutuksen kentällä harmonisaatio ja vaihto-ohjelmat ovat vauhdittaneet opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta. Väite ennakoi sitä, että harmonisointi laajenee koko koulujärjestelmään.
Yhdysvalloissa Internet syrjäytti sanomalehdet ja television kansalaisten tärkeimpänä uutislähteenä vuonna 2010. Viestintä kaksisuuntaistuu ja moninaistuu. Sanomalehtien kiihtyvä taloudellinen kriisi on saanut monet huolestumaan journalismin tulevaisuudesta. Demos Helsingin Aleksi Neuvonen ja Roope Mokka heittivät Helsingin Sanomissa 21.11.2009 toimittajille uuden haasteen. "Hesarin kantaisä, perustettiin 120 vuotta sitten edistyksen soihduksi, vapautumisen airueeksi. Sitä ohjasi käsitys demokratian ja yhteiskunnan kehittämisestä ja turhista instituutioista vapautumisesta. Vertaisyhteiskunta nousee vaikkei Hesari siitä raportoikaan, aivan kuten instituutioiden valta rapistuu, vaikka niistä kirjoitetaankin. Oikea kysymys on, mitä on edistyksen puolustaminen nyt? Meidän sivistynyt arvauksemme on, että edistys löytyy toiminnan synnyttämisestä. Kyse ei ole siitä, että kansalaiset tekisivät journalismia vaan siitä, että journalistit olisivat jälleen kansalaisia." (Aleksi Neuvonen & Roope Mokka HS 21.11.2009)
Lukio: Tarkoitus
WWF:n Living Planet -raportissa arvioidaan, että mikäli kehitysmaiden ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin rikkaimpien maiden asukkaat, ihmiskunta tarvitsisi vähintään kaksi maapalloa lisää selviytyäkseen. Tutkimuksessa vertailtiin yhteensä 150 maan ekologisia jalanjälkiä. Suomi sijoittui tässä vertailussa yhdeksännelle sijalle. Suomalaisen ihmisen ekologinen jalanjälki on järjestön mukaan yli neljä kertaa suurempi kuin luonnon uusiutumiskyky. Reagointi ilmastonmuutokseen vaatii rajua elämänmuutosta. Suomalaisten päästöt syntyvät asumisesta, ruoasta ja liikenteestä. Todellisen elämäntapamuutoksen tueksi tarvitaan myös laajempaa ymmärrystä eri kulutus- ja elämäntapavalintojen päästövaikutuksista.
Tutkimusten mukaan minäpystyvyysuskomukset ennustavat koulumenestystä enemmän kuin mitattava älykkyys. “Koska oppilas asettaa toiminnalleen tavoitteet suhteessa itsetuntoonsa ja minäkuvaansa, kannustava ja rohkaiseva ohjaus ja palaute oppimisen aikana tukevat oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymistä.” Samaan suuntaan vaikuttaa Charles Handyn “oppi”, jonka tärkein pedagoginen asia on saada kerrotuksi oppijalle, missä hän on hyvä, kaikki muu järjestyy itsestään.
