によって Hannu Linturi 11年前.
1156
もっと見る
Oppilaat tuottavat oppimateriaalia koulujen väliseen ja kunnan yhteiseen verkkoympäristöön, minkä kautta se on tiedontarkistuksen jälkeen jaettavissa kaikkien yhteiseen käyttöön ja tiedon jatkojalostukseen. Aikaa myöten oppimateriaalikannat standardisoituvat valtakunnalliseksi ja jatkuvasti kasvavaksi aineistopankiksi.
Pikkusiskon tiheys
http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=pfDyV4m5KQs
http://yle.fi/uutiset/ihmiskoe_pikkusiskolla_voitti_oppivideokisan/6513611
Fysiikan lakien havainnollistaminen ammeen, veden ja pikkusiskon avulla toi turkulaiselle tyttökaksikolle voiton opetusvideokilpailussa. Pikkusiskon tiheydeksi varmistui tutkimuksissa 0,84
(jatkuu)
Sisältötietojen ja -taitojen arvioinnissa kokeet voidaan korvata erilaisilla näytöillä, joita kertyy sekä tiimi- että yksilötöistä. Perustaitojen (luku-, kirjoitus- ja laskutaidon) osaaminen varmistetaan standardoiduin testein.
Kouluissa on mahdollista ottaa käyttöön monien osapuolten yhteinen arviointiprosessi. Siinä vanhemmat ja oppilastoverit osallistuvat opettajien ohella tavoitteiden asettamiseen, palautteen antamiseen ja tuotosten arvioimiseen. Samoin erilaiset oppimista avustavat ja tukevat opetusohjelmat ja oppimisympäristöjen sovellukset auttavat yksilöllisessä ja yhteisöllisessä tavoitteenasettelussa, ja ne antavat oppilaille palautetta heidän etenemisestään.
Tutkivan projektioppimisen välttämättömyys - Kai Hakkarainen
monimediainen portfolionäyttö
Lähteenä Timo Saloviidan kirja Luokka haltuun! - Parhaat keinot toimivaan opetukseen (PS-kustannus 2013). Sivulla 239 - 241 on Tiivistelmä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä, jotka perustuvat monista tutkimuksista tehtyihin meta-analyyseihin.
SUURI MYÖNTEINEN VAIKUTUS d
1. Muistitekniikat 2,00
2. Positiivinen vahvistaminen 1,17
3. Käyttäytymisanalyysi + formatiivinen arviointi 1,12
4. Learning together - yhteistoiminnallinen ryhmätyö 1,04
5. Käyttäytymisanalyysi (behavior modification) 0,93
6. Formatiivinen arviointi 0,90
7. Hyppääminen luokan yli 0,88
8. Vastavuoroinen opetus (reciprocal learning) 0,74
9. Palautteen antaminen 0,73
10. Myönteinen oppimisympäristö 0,72
11. Harjoittelun ajallinen hajauttaminen 0,71
12. Itsetarkkailu kysymysten avulla 0,64
13. Yhteistoiminnallinen oppiminen vs. yksilöllinen 0,59
14. Suora opetus (direct instruction) 0,59
15. Tavoiteoppiminen 0,58
16. Graafiset käsitekartat 0,57
17. Selvät opetustavoitteet 0,56
18. Vertaistuki (peer tutoring) 0,55
19. Rehtorin opetuksellinen johtajuus 0,55
20. Yhteistoiminnallinen oppiminen vs. kilpailu 0,54
21. Luokkatoverisuhteiden vaikutus 0,53
22. Työrauha 0,52
23. Vanhempien osallistuminen 0,51
Arviointi
Ryhmät kootaan suunnitelmallisesti niin, että niissä esiintyy toisiaan täydentäviä lahjakkuuksia ja temperamentteja. Ryhmien pysyvyys mahdollistaa sen, että oppilaat oppivat kehittämään yhteispeli- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä kykyään käsitellä ristiriitoja. He oppivat arvioimaan yhdessä erilaisia ratkaisumahdollisuuksia ja neuvottelemaan ratkaisuehdotuksista sekä toimimaan yhtä aikaa itsensä ja ryhmän parhaaksi.
"Yhteistyö ja monenlainen vuorovaikutus ovat oppilaan kasvua, oppimista ja sivistymistä tukevia tekijöitä, joita tietoisesti kehitetään. Työskentely yhdessä toisten kanssa ohjaa oppijaa tunnistamaan oman erityislaatunsa ja kohtaamaan erilaisuutta." (OPS-luonnos)
"Suomi tarvitsee luovia ongelmanratkaisijoita, joiden osaaminen perustuu vahvaan tietotaitoon, verkostoitumiseen ja kykyyn toimia yhdessä. Tällaista osaamista tulee rakentaa saumattomasti eri koulutusasteilla." Tällaisiin havaintoihin on tultu Jyväskylän yliopiston Interaktiivinen opetus ja oppiminen -hankkeessa. "Opiskelijoille vuorovaikutteinen opetus muun muassa mahdollisti nyky-yhteiskunnassa tarpeellisen yhteisen tiedonrakentamisen. Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet kursseilla helpottuivat. Myös oppimistuloksien paranemisesta saatiin viitteitä. Opettajille vuorovaikutus toi mukanaan keskinäistä arvostusta ja vertaistukea", kertoo hankkeen johtaja, vararehtori Helena Rasku-Puttonen Jyväskylän yliopistosta.
Oppivat ryhmät
Koulu tarjoaa ajan ja puitteet luovalle toiminnalle ja leikille, joissa oppija saa elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia sekä pääsee toteuttamaan itseään. Toiminnassa keskeistä ei ole virheistä rankaiseminen ja konventionaalisten toimintamallien toistaminen, vaan kekseliäs ongelmanratkaisu arjen tilanteissa, kuvittelukyvyn vahvistaminen, uteliaisuus ja oppimisen ilo.
Nuorten ääni, Otto Karvonen: "Jos yhdeksännen luokan päättää joka vuosi 60 000 15-16-vuotiasta varman päälle pelaavaa hiirtä, on surullista nähdä, mitä tulee tapahtumaan, kun kyseiset PISA-menestyjät pääsevät viimeistään kymmenen vuoden kuluttua kiinni työelämään. Siellä kun pitäisi osata kantaa vastuuta, ottaa riskejä ja olla oma-aloitteinen." (http://suomenkuvalehti.fi/blogit/megafoni/koulussa-ei-kannata-oppia-virheista)
John Dewey kuvasi yhteiskuntasimulaation idean jo sata vuotta sitten. Ajatus on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Merkittävä osa oppiaineiden keskeisistä sisällöistä voidaan integroida tämänkaltaiseen yhteiskuntapeliin, jossa käydään jatkuvia merkitysneuvotteluja, luodaan, rakennetaan, puretaan ja luodaan uudelleen, tehdään päätöksiä, huolehditaan taloudesta ja hyvinvoinnista, tuotetaan ja kulutetaan, rakennetaan yhteistä toimintakulttuuria ja sen alakulttuureja sekä luovaa, taiteellista kulttuuria. Aktiivisten roolipelijaksojen välillä simulaatiota ylläpidetään verkossa ja medioissa.
Yrityskylä
yrityskyla.fi
Otavan Opiston kaupunkisuunnittelupeli
Otavan Opiston kaupunkisuunnittelupeli, löytyykö verkosta kuvausta/koostetta?
Virtuaalikunta
Vähän suppea esimerkki: http://www.virtuaalikunta.net/fi/pelit/Sivut/default.aspx
Oppilaat hankkivat autenttista ja kokemusperäistä tietoa maailmasta yhteisillä virtuaalimatkoilla. Matkoilla käytetään apuna erilaista teknologiaa kuten Google-laseja tai digitaalisia 3D-maailmoja. Virtuaalimatkoilla opitaan kieliä, tutustutaan toisiin kulttuureihin ja vieraillaan eri maiden nähtävyyksissä tai matkustetaan mielikuvitusmaailmoihin.
Euroopan parlamentti
Virtuaalivierailun voi tehdä vaikkapa Euroopan parlamenttiin http://info.edu.turku.fi/europarliament/
Sotungin Second Life
FantAsiaa! eli etälukio Second Lifessa (Sotunki ja Sipoo): http://www.youtube.com/watch?v=COQmP9NUemQ
Oppilaat tutustuvat alueensa historiaan liikkumalla seudun kultuuriperintökohteissa ja tutustumalla niihin esimerkiksi QR-koodien ja geokätkennän avulla tai kuuntelemalla mummojen ja pappojen tarinoita. Samalla he tulevat rakentaneeksi identiteettiään reflektoimalla koettua historiaa nykyiseen ja tulevaan.
"Perusopetus rakentuu monimuotoiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. [--] Opetuksessa tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan paikallisesti [--] Kulttuuri-identiteetti kerrostuu ja sävyttyy merkityksellisten oppimis- ja elämänkokemusten kautta läpi elämän." (OPS-luonnos)
"Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan sekä kiinnostusta kansainväliseen yhteistyöhön." (OPS-luonnos) Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu edellyttävät kielten oppimisen. Kielenopetus aloitetaan siinä iässä, mikä on kielen oppimisen herkkyysvaiheen ja luontaisen uteliaisuuden kannalta luontevaa. Menetelmien kehittämisessä otetaan huomioon koulun toiminnalliset ja vuorovaikutukselliset tilanteet.
Meilahden ala-aste
http://www.hel.fi/hki/meilaa/fi/Etusivu
"Koulumme on oman alueemme lähikoulu, jossa opiskelee neljäsataa oppilasta luokka-asteilla 1-6. Koulussamme on mahdollista opiskella myös ruotsinkielisessä kielikylvyssä, A1-kiinaa 1. luokalta alkaen sekä kaksikielisessä suomi–kiina-opetuksessa."
Käänteisessä oppimisessa (flipped classroom) läksyjentekoaikaa kotona käytetään uuteen asiaan tutustumiseen esimerkiksi opettajan antamien videoiden avulla. Varsinaista yhteistä oppituntiaikaa voidaan hyödyntää henkilökohtaiseen ohjaukseen, kun asiaa ei tarvitse opettaa alusta lähtien kaikille yhteisesti. Opettaja voi ohjata ja antaa erilaisia harjoitustehtäviä kunkin yksilöllisen etenemisen ja tarpeiden mukaan. Näissä tehtävävalinnoissa ja ohjauksessa on mahdollista huomioida yksilölliset oppimisen tavat, oppijoiden yksilöllinen kehitysvaihe, erityislahjakkuuksien vahvistaminen ja uusien kokemusten tarjoaminen sekä oppijan mahdolliset oppimisen vaikeudet.
Voionmaan koulu
Voionmaa: käänteinen oppiminen/opetus matikan kurssilla
http://finnedmob.blogspot.fi/2012/10/flipped-classroom-kokeilu-maa2.html
"Oppilaiden vapaa-ajalla tapahtuva oppiminen otetaan huomioon ja liitetään se viisaasti koulutyöhön." "Kerhotoiminnalla voidaan syventää oppimista ja tukea harrastuneisuutta." (OPS-luonnos) Oppiminen on kaikkiallista ja tämä huomioidaan peruskoulussa, josta on kehittynyt kaiken oppimisen keskus silloinkin, kun opitaan muualla. Koulussa on tietotaito tunnistaa ja arvioida sekä hyväksilukea ja dokumentoida kaikki tavoitteellinen oppiminen todistuksiin ja oppilasportfolioihin.
JAMK: AHOT
http://www.jamk.fi/aokk/tutkimus/ahot
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) periaatteiden mukaisesti kaikilla opiskelijoilla on oikeus saada osaamisensa tunnustettua riippumatta siitä milloin ja miten se on hankittu. Opiskelija on voinut hankkia osaamista koulutuksen lisäksi myös työelämässä tai arjessa tapahtuvan oppimisen kautta.
AHOT-toiminnalla tehdään opiskelijoiden osaamista näkyväksi ja kannustetaan kehittämään omaa osaamistaan. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen avulla opiskelija saa virallisen hyväksynnän aiemmin hankkimalleen osaamiselle, ja opintoja voidaan henkilökohtaistaa.
* Osaamisen tunnistaminen on se vaihe, jossa selvitetään millaista osaamista yksilöllä on. Tunnistaminen toimii virallisen tunnustamisen pohjana.
* Osaamisen tunnustaminen tarkoittaa virallisen hyväksynnän antamista aiemmin hankitulle osaamiselle esimerkiksi todistuksella tai tutkintotodistuksella. Osaaminen voidaan kirjata opintosuoritukseksi.
* Henkilökohtaistaminen liittyy tiiviisti aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Oppimisen ja ohjauksen henkilökohtaistamisella huomioidaan opiskelijoiden yksilölliset elämäntilanteet.
(jatkuu)
Ympäröivä maailma tuottaa loputtomasti pedagogisia mahdollisuuksia, joita voi soveltuvin menetelmin tuoda koulun oppitunneille ja projekteihin. Erilaisista teksteistä tulee tärkeitä oppimisen välineitä mutta samalla myös oppimisen kohteita, sillä ajankohtaislähteiden hyödyntäminen edellyttää kaikissa oppiaineissa monilukutaidon kehittämistä ja kullekin tieteenalalle ominaisen kielen, tekstikäytänteiden ja symbolijärjestelmien hallinnan harjoittelemista. Kielen ja lukutaidon opettamisen vastuu on jokaisella opettajalla. Monilukutaidon ja tiedonalakohtaisen kielitaidon vahvistaminen laajentaa oppijan kielellistä osaamista.
----
"Monilukutaito kehittyy arkikielestä kohti eri tiedonalojen käsitteellisen kielen ja esitystapojen hallintaa. Monilukutaitoisuuden kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa ja kunkin oppiaineen viestintäkäytänteiden opettamista." (OPS, s. 13)
“Kielitietoisessa koulussa jokainen opettaja on kielellinen malli ja opettamansa oppiaineen kielen opettaja.” (OPS, s. 20)
Ilmiöpohjainen oppiminen
ilmiopohjaisuus.ning.com
Lukio: Tarkoitus
“Koska oppilas asettaa toiminnalleen tavoitteet suhteessa itsetuntoonsa ja minäkuvaansa, kannustava ja rohkaiseva ohjaus ja palaute oppimisen aikana tukevat oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymistä” (OPS-perusteluonnos). Samansuuntainen ajatus sisältyy Charles Handyn pedagogiaan. Sen mukaan tärkeintä on saada kerrotuksi oppijalle, missä hän on hyvä, kaikki muu järjestyy itsestään.
Tutkimusten mukaan minäpystyvyysuskomukset ennustavat koulumenestystä enemmän kuin mitattava älykkyys. “Koska oppilas asettaa toiminnalleen tavoitteet suhteessa itsetuntoonsa ja minäkuvaansa, kannustava ja rohkaiseva ohjaus ja palaute oppimisen aikana tukevat oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymistä.” Samaan suuntaan vaikuttaa Charles Handyn “oppi”, jonka tärkein pedagoginen asia on saada kerrotuksi oppijalle, missä hän on hyvä, kaikki muu järjestyy itsestään.
Metataidot
