IV PERUSOIKEUDET JA IHMISOIKEUDET EU:SSA
1. EU:n perusoikeuksien historiaa
2. EU:n perusoikeuskirja
yleisiä näkökohtia
ei tiukan oikeudellisesti sitova
suuntaviiva ja virike
tulkinta
syyt oikeudellisiin vaikutuksiin
Subtopic
jako oik. sitoviin ja sitomattomiin varsin liukoinen EU:n oikeudessa
perusoikkirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien taustalla pitkälti "kova" oikeus
perusoikeuskirjan lisäarvo perusoikeuksien suojaan EU:ssa
tuonut perusoikeudet kootusti näkyviin
kv vertailussa poikkeuksellisen kattava asiakirja
oikeudet pääsäännön mukaan tunnustettu "jokaisen" oikeuksiksi
p: unionin kansalaisuuteen sidotut oikeudet
perusoikeuskirjan yleiset määräykset l. horisontaaliartiklat
oikeuksien soveltamisala, kattavuus ja tason määrittäminen + perusoikeuskirjan suhde Euroopan ios:een sekä jäsenvaltioiden PL:ien perusoikeussäännöksiin
1) sitovuuden kohdentuminen
unionin toimielimet ja laitokset
jäsenvaltiot, silloin kun ne soveltavat unionin oikeutta
2) toimivaltaa luovan tai muuttavan vaikutuksen kielto
3) perusoikeuksien rajoitusedellytykset
lakivaatimus
oikeuden ydinsisällön koskemattomuuden vaatimus
hyväksyttävyysvaatimus
suhteellisuusvaatimus
4) Euroopan io-sopimus vähimmäistasona perusoikeuksien suojalle EU:ssa
5) EU:n perusoikeuksien suhde jäsenvaltioiden PL:ien perusoikeuksiin
6) perusoikeuksien väärinkäytön kielto
3. Ihmisoikeudet EU:ssa
yleisiä näkökohtia
ihmisoikeuksien edistämisestä tullut yhtä kiinteämpi ja olennaisempi osa EU.n ulkosuhteita ja kehitysyhteistyötä varsinkin 90-luvulta alkaen
keskustelu EY:n liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen
kysymys vain EY:n liittymisestä
EU:n liittyminen edellyttäisi EU:n oikeushenkilöllisyyden tunnustamista
liittyminen sitoisi kaikki EU:n toimielimet samaan ihmisoikeusnormistoon
merkitsisi EU:n toimielinjärjestelmän tuomista ulkopuolisen kontrollin l. io-sopimuksen valvontajärjestelyjen piiriin
tehostaisi jäsenvaltioiden toiminnan io-sopimuksen mukaisuuden valvontaa EU-kytkentäisissä tilanteissa
6. EU:n jäsenyyden haasteita ja mahdollisuuksia perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumiselle Suomessa
Suomen mahdollisuus vaikuttaa EU:n säädösten ja sopimusten valmisteluun
yleistoimivalta EU-asioita kosk päätösten kans. valmistelussa ja päätöksenteossa VN:lla
EK: lainsäädännön alaan kuuluvat asiat
perusoikeuksista ja ihmisoikeuksista asettuvien vaatimusten huomioon ottaminen EU:n oikeuden valtionsis. toimeenpanossa ja soveltamisessa Suomessa
ls:n mahdollisuus ottaa huom perus- ja ihmisoikeuksista asettuvia vaatimuksia
Onko Suomessa tyydyttävä EU:n oikeuden mukaiseen perusoikeussuojan tasoon?
EU-oikeuden näkökulma
Suomen valtiosääntöoikeuden näkökulma
EU:n oikeuden ja kotimaisten perusoikeussäännösten välinen suhde suomalaisten tuomioistuinten näkökulmasta
EU-oikeuden näkökulma
1) EU:n perusoikeudet velvoittavat suomalaista tuomioistuinta
2) perusoikeusmyönteinen tulkinta
3) EU:n oikeuden pätevyysolettama
4) EY:n tuomioistuimen yksinomainen tv julistaa EU:n säädös/päätös pätemättömäksi
5) ennakkoratkaisun pyytämisen velvollisuus
6) väliaikaisen turvaamistoimenpiteen mahdollisuus
5. Ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien valvontajärjestelyt EU:ssa
yleisiä näkökohtia
valvonnasta vastaa EY:n tuomioistuin
EU:n oikeusasiamies
mitättömyyskannemenettely
kanne säädöksen/päätöksen/III-pilarin alaisen instrumentin kumoamiseksi
jäsenvaltiot, neuvosto, komissio
myös jokaisella luonnollisella hlöllä ja oikeushlöllä
ensimmäisen asteen tuomioistuin
koskettava "suoraan ja erikseen"
ennakkoratkaisumenettely
kansallinen tuomioistuin voi/pitää pyytää EY:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua oikeusjutun ratkaisun kannalta merkityksellisen EY:n oikeuden säännöksen tulkinnasta/EY-säädöksen tai päätöksen pätevyydestä
muita valvontamekanismeja
oikeus esittää vetoomus l. ns petitio-oikeus Euroopan parlamentille
kanteluoikeus Euroopan oikeusasiamiehelle
komission/toisen jäsenvaltion mahdollisuus nostaa jäsenvaltiota vastaan kanne
sopimusrikkomuskannemenettely
sanktiomenettely
1) rikkomuksen toteaminen
2) jäsenyysoikeuksien pidättäminen
4. Perusoikeudet ja ihmisoikeudet EU:n tulevaisuustyössä
neljä perusteemaa
1) EU:n ja jäsenvaltioden välinen toimivallanjako, toimivallanjaon valvontajärjestelyt mukaan lukien
2) perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien suojan kehittäminen
3) kansallisten kansanedustuslaitosten asema
4) perustamissopimusten yksinkertaistaminen l. asiallisesti uudelleen kirjoittaminen