3. SOPIMUKSEN SYNTY

3.1 Sopimuksen synty

a) konsensuaalisopimukset

sopimus tulee voimaan ao:ten ollessa yksimielisiä tahdonilmaisujen muodosta riippumatta

b) määrämuotoiset sopimukset

c) reaalisopimukset

sopimus tulee kaikilta osin sitovaksi vasta suorituksella (esineen luovuttaminen vastapuolelle)

3.2 Sopimusvapaus

1) päätäntävapaus l. vapaus tehdä ja olla tekemättä sopimuksia

2) valintavapaus l. vapaus valita sopimuskumppaninsa

3) sisältövapaus l. vapaus määrätä itse, minkälaisin ehdoin sopimus tehdään

4) muotovapaus l. vapaus itse määrätä, missä muodossa/järjestyksessä sopimus tehdään

5) tyyppivapaus l. vapaus valita tehtävän sopimuksen tyyppi

6) purkamisvapaus l. vapaus laillisin keinoin vetäytyä sopimussuhteesta ja olla jatkamatta sitä

7) vapaus sopia noudatettavasta laista ja riitojen ratkaisemisesta

3.3 Sopimuksen tekeminen OikTL:n mukaan

OikTL 1 luvun säännökset dispositiivisia ja toissijaisia

tarjous ja vastaus

lk: sitovat tekijäänsä

syynä vastapuolen luottamuksen suojaaminen

oltava sisällöltään täsmällisiä

siitä käy ilmi sen tekijän tahto sitoutua tarjoukseensa

ps: hyväksyvän tarjouksen oltava puhdas (tarjouksen kokonaan hyväksyvä "kyllä"-vastaus)

tuottavat oikeusvaikutuksia itsenäisesti

tarjouksen tekemällä ei voi velvoittaa vastapuolta vastaamaan

tarjouksen sitovuuden päättyminen

a) tarjouksen hylkääminen

hylkäävä vastaus sitoo antajaansa

b) määräajan päättyminen

c) suullinen tarjous

vastattava heti, ellei ole astettu määräaikaa

d) OikTL 3 §:n 2 momentin määräaika

vastaus annettava sellaisessa ajassa, jonka tarjouksen tekijä on tarjouksen tehdessään kohtuudella voinut laskea kuluvan vastauksen antamiseen

tarjous tehty siten, ettei vastausta ole voitu saada heti

e) tarjouksen peruuttaminen

tarjous ei sido sen antajaa, jos peruutus saapuu tarjouksen saaneelle ennen kuin tämä on ottanut selon tarjouksesta/viimeistään samaan aikaan kuin selontotto tapahtuu

f) tiedustelu

tarjouksen tekijä ilmoittaa, ettei hän vaadi nimenomaista vastausta/olosuhteet osoittavat, ettei vastausta odoteta

g) muut seikat

kuolema, vajaavaltaisuus, konkurssi

vastaus

saavuttava oikeassa ajassa

ei merkitystä, milloin tarjouksen tekijä ottaa selon vastauksesta

liian myöhään saapunut hyväksyvä vastaus katsotaan uudeksi tarjoukseksi

p: alkuperäinen tarjous ei raukea, vaikka vastaus saapuu tarjouksen tekijälle liian myöhään

a) lähettäjän on täytynyt olettaa vastauksensa tulleen perille oikeassa ajassa

b) vastauksen saajan on täytynyt tämä käsittää

tarjouksen tekijän reklamoitava, jollei halua tulla sidotuksi sopimukseen

oltava puhdas l. siihen ei saa sisältyä ehtoja

jos vastaus ei ole puhdas, se katsotaan uudeksi tarjoukseksi

p: tarjouksen tekijällä reklamaatiovelvollisuus, jos

a) vastauksen antaja on pitänyt vastaustaan tarjousta vastaavana

b) tarjouksen tekijä on käsittänyt tämän

huutokauppa

osallistujat yhteydessä kauppapaikkaan, saavat tietoonsa toistensa tarjoukset ja voivat kilpailla sopimuksesta

a) pakkohuutokauppa

b) vapaaehtoiset huutokaupat

edellistä korkeampi tarjous ei välttämättä vapauta edellisen tarjouksen tekijää tarjouksestaan myyjän harkintavalan vuoksi

3.4 Muita tapoja tehdä sopimus

määrämuotoiset sopimukset

+

luovat selvyyttä

lisäävät harkintaa

helpottavat todistelua

auttavat valmistelun ja sopimuksen erottamista toisistaan

-

voivat hidastaa sopimuksen tekemistä

olla epämukavia

lisätä kustannuksia

ehkäistä toivottujakin oikeustoimia

muotomääärys voi perustua lainsäädäntöön

1) varsinaiset muotomääräykset

noudattaminen sopimuksen pätevyyden edellytys

2) epävarsinaiset muotomääräykset

syrjäyttämisestä seurauksena oikeustoimen tekijään kohdistuva, yleensä haitallisena pidettävä vaikutus

3) ohjesisältöiset muotomääräykset

annettu ohjeeksi mm. todistelun helpottamiseksi

noudattamatta jättämisestä ei haitallisia seuraamuksia

tai osapuolten sopimukseen tehtävän sopimuksen muodosta

syrjäyttämisen seuraamukset riippuvat siitä, mikä tarkoitus muotovaatimukselle on asetettu

lk: muotomääräys on ohjesisältöinen

muita tapoja

reaalisopimus

kuluttajansuojaL:n koti- ja etämyynti

työehtosopimus

sopimus syntyy yhteisellä sopimuspäätöksellä

3.9 Kirjallinen vahvistaminen

miksi

suullisen sopimuksen vahvistamiseksi

myös kirjallisen tarjouksen ja siihen annetun hyväksyvän vastauksen seurauksena

vahvistettava sopimus on syntynyt jo suullisesti, ja paperilla on vain todettu, minkälainen sopimus on syntynyt

vahvistaminen mahdollista myös yksipuolisesti ilmoittamalla vastapuolelle, minkä sisältöisestä sopimuksesta on kysymys

vahvistuskirjeellä ei sopimusta synnyttävää vaikutusta

vrt vastaus

3.8 Esisopimus

osapuolet sopivat, että he tulevat tekemään keskenään sopimuksen

tärkein syy halu saada aikaan sopijapuolta sitova sopimus tulevan oikeustoimen tekemisestä

aiesopimuksta tehtäessä ei vielä tiedetä tulevan sopimuksen sisältöä

sitoo osapuolia, jos siinä on riittävän tarkasti määritelty tulevan sopimuksen sisällys

sitovuutta voidaan myös rajoittaa

sitova esisopimus, toinen sopijapuoli ei täytä sitä vapaaehtoisesti -> toinen sopijapuoli voi vaatia

a) sopimuksen tekemistä

b) sopimuksen mukaista suoritusta esisopimuksen perusteella

c) vahingonkorvausta

3.7 Sopimusneuvottelut

merkitystä sopimuksen tulkinnassa

esitetyt tahdonilmaisut selvittävät, mihin sopimuksella on pyritty ja mitä on haluttu sopia

neuvotteluissa aiheutetun vahingon seurauksena negatiivisen sopimusedun korvaaminen

3.6 Sopimusehdot

ehdoista yleensä

varsinaiset

sopimuksen sivumääräys, jolla sopimuksen oikeusvaikutukset asetetaan riippuviksi epävarmasta tulevaisuuden tapahtumasta

a) lykkäävät

oikeusvaikutusten syntyminen riippuu tulevasta tapahtumasta

b) purkavat

oikeusvaikutusten lakkaaminen riippuu epävarmasti tulevasta tapahtumasta

epävarsinaiset

a) ehto, joka kuuluu sopimukseen jo lainmääräyksen johdosta

b) ehto, jolla sopimuksen oikeusvaikutukset tehdään riippuvaisiksi nykyisyyden/menneisyyden tapahtumasta

c) välttämätön ehto

oikeusvaikutukset kytketään tapahtumaan, joka varmasti sattuu (aikamääräys)

d) mahdoton ehto

ehto ei saa olla hyvän tavan vastainen/laissa nimenomaan kielletty

seurauksena joko koko sopimuksen pätemättömyys/vain ehdon pätemättömyys

yleiset sopimusehdot

yleensä laissa sääntelemättömiä asioita, mutta voi olla myös määräyksiä säännellyistä asioista, silloin, kun säännökset ovat dispositiivisia

liitettävä sopimukseen

osapuolten sovittava niiden käyttämisestä

a) allekirjoitus

b) sopimukseen otettu nimenomainen ja yksilöity viittaus + ollut mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen sopimuksesta päättämistä

c) vakioehdot sisältyvät tarjoukseen/tarjouksessa viitataan niihin

d) jos vakioehtoihin viitataan vasta tarjoukseen annetussa vastauksessa, vastaus on uusi tarjous

e) ne ovat yleisesti tunnettuja/ainakin sopijapuolen olisi pitänyt tuntea ne/sopijapuolet ovat vakiintuneesti käyttäneet niitä sopimuksissaan

3.5 Sopimuspakko

1) julkisoikeudellinen asema

2) julkisoikeudellisella säännöksellä saatu (monopoli)asema jollakin alalla

rikkominen

velvollisuus korvata aiheutuneet vahingot

rangaistusluonteiset toimet

erotettava vastaamisvelvollisuudesta

esim: asianomainen julkisesti ilmoittaa hoitavansa tietynlaisia tehtäviä