Elämää Suomessa sota-aika ja sotien jälkeen 8A.a

Sotakorvaukset oat esim. rahallisia, joita sodan hävinneet maat maksavat voittaneelle maille sodan jälkeen.

Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle sotakorvauksia toisen maailmansodan jälkeen.

Suomelle annettiin lopulta 8 vuotta aika maksaa 300 miljoonan kultadollarin arvosta sotakorvauksia. Kesällä 1948 summa leikattiin 226 500 000 dollariin.

Suomi maksoi suuren osan sotakorvauksista sotakorvaustuotteilla ja luovutti myös aluksia Neuvostoliitolle

Suomi oli ainoa maa, joka maksoi kokonaan sotilaallisia korvauksia 226,5 miljoonalla dollarilla.

Jatkosota

Risto Ryti

Suomen tasavallan viides presidentti

Ei liittynyt saksaan sodan loppuvuosina Saksan luykuisista pyynnöistä huolimatta koska oli aiemmin ja laskenut että saksalla ei ole mahdollisuuksia voittaa.

Ei puuttunut sotilaallisiin päätöksiin ellei niillä ollut suuri poliittinen vaikutus

Sotasyyllisyydenoikeudenkäynti

Tuomitut

-Risto Ryti

-J.W Rangell

Edwin Linkomies

Väinö Tanner

T.M Kivimäki

Henrik Ramsay

Antti Kukkonen

Tyko Reinikka

Oikeudenkäynti käytiin 1945-1946

Tuomioita oli: Kuritushuone ja vankeus

Jatko sodan aikana teollisuus tuotannon kasvutahti alkoi hidastua poliittisten epävarmuuksien takia.

Sota ajan jjälkeen teollisuus tuotanto kasvoi todella nopeasti ja sen yksi isoimmista syistä oli, että jälleen rakentaminen sodan jäljiltä kasvatti teollisuuden kysyntää

jatko soodan aikan suomen talous oli romahtanut huomattavasti mutta suomi ei ollut ainoa maa jonka taloudellinen tilanne oli heikko

suomen taloudellinen tilanne alkoi nousta jatko sodan jälkeen ja sitten vuonna 1990 suomen taloudellinen tilanne alkoi olemaan todella hyvä ja se on edelleenkin

Taloudellinen tilanne romahti kesäkuussa vuonna 1941-1944 ja siinä ajassa ehti olla sekä nousua sekä laskua

Sotakorvaukset vastasivat jopa 4% maan bruttokansan tuotteista

Mitä ne olivat?

Ostokortit olivat valtoin jakamia kortteja, joilla saatiin kaupasta erilaisia hyödykkeitä. Niitä oli jokaisella perheellä vain rajattu määrä, jotta ruokaa varmasti riittäisi kaikille.

Korvikkeet oolivat korvaavia hyödykkeitä, joita täytettiin korvaamaan kalliimpia tuotteita. Esimerkiksi leipään leivottiin sisään puunkuorta jauhon ollessa vähissä.

Miksi niitä käytettiin?

Sekä korvikkeita, että ostokortteja käytettiin varmistamaan ihmisten riittävä ravinnonsaanti ja mahdollisimman hyvä hyvinvointi.

Miten niitä käytettiin?

Ostokortti vaihdettiin kaupassa sitä vastaavaan hyödykkeeseeen. Ostokortteja oli ruoka-aineista, kuten jauhoista ja maidosta, mutta myös esimerkiksi saippuasta ja tupakasta. Eri ammatteihin kuuluvat ihmiset saivat eri määriä ostokortteja riippuen esimerkiksi heidän työhönsä tarvittavasta fyysisestä voimakkuudesta.

Milloin niitä käytettiin?

Korvikkeita ja ostokortteja käytettiin Suomessa pula-aikaan eli sotien aikana ja niiden jälkeen. ostokortit poistuivat lopullisesti käytöstä vasta 1950-luvulla.

1920-1944 toiminut naisten muodostama maanpuolustustyön tukijärjestö, joka toimi monenlaisissa tehtävissä niin rintamalla, kuin kotonakin.

Tehtävät

Sairaanhoito

Muonitus

Ilmavalvonta

Erilaiset viestitntä tehtävät

Organisaatioon kuului kaikkiaan noin 150 000 naista

Lakkautettiin jatkosodan loputtua Moskovan välirauhan ehtojen perusteella.

Vapautti arviolta noin 25 00 miestä töistään kotona, jotta he pääsivät taistelemaan rintamalle.

Sotalapset olivat lapsia, jotka lähetettiin talvi- ja jatkosodan aikana turvaan muihin Pohjoismaihin.

Lapset olivat pääosin kaupunkilaislapsia, koska kaupungit olivat yleensä suurimman pommiuhan kohteita.

Sotalapsille annettiin nimilappu ja tuntolevy, jotta heidät vastaanottava sijaisperhe tunnistaisi heidät.

Lapsia lähetettiin noin 80 000, joista Ruotsiin vietiin noin 70 000

Suurin osa lapsista kuljetettiin Tornia-Haaparannan raja-aseman kautta

Pääosa sotalapsista palasi sodan jälkeen Suomeen, mutta noin 15 500 jäi palaamatta Suomeen.

Rauhan sopimuksen mukaan Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Petsaman, Sallan, Karjalan, Porkkalan ja Suomen lahden saaret.

Suomen piti vuokrata Neuvostoliitolle sotilaskohdan Helsingin lähellä sijainneesta Porkkalasta.

400 000 ihmistä joutui evakkoon muualle suomeen

Suomen piti karkottaa saksalaiset sotilaat alueeltaan ja maksaa Neuvostoliitolle suuret sotakorvaukset.