LAINSÄÄDÄNTÖTEOREETTINEN ERITTELY LU:N TAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUTUMISESTA

tavoitteenasettelun merkitys lu:n vaikutusten tutkimiselle

keskeisiä

1) tavoitteenasettelun yhteys vaikutuksiin?

2) informaation käyttökelpoisuus?

miksi?

lakien säätäminen tavoitteellista toimintaa

yksi vaikutuksia ja toteutumista määrittävä tekijä

aina päätöksentekijän, vallankäyttäjän tavoitteenasettelua

oikeussääntely ohjaamisvälineenä

tavoitteiden tutkiminen ja arvioiminen välttämätöntä

1) arvojen ja intressien jäljittäminen

-> lakisääntelyn sos.perusta

keiden ja missä määärin

2) tieto tavoitteista luo pohjaa arvioida kriittisesti ls:n toteutuneita vaikutuksia

voiko esiintyä sellaisia lu:ia joilla ei olisi tavoitteenasettelua?

myös yleisiä tavoitteita

polit. suosion tavoittelu

oman aseman vahvistaminen

toimijoiden tahdonsuunnassa ja tahdon voimakkuudessa paljon eroavuuksia

käsitteellistä tarkastelua

lainsäätäjän vai lain tavoite?

erilaisten toimijoiden tavoitteenasettelu

tavoitteiden tarkastelu irrallaan tiettyjen henkilöiden ja tahojen tavoitteista

lu:n tavoitteenasettelun alustava määritelmä

se asiantila, jonka on määrä toteutua ko hankkeessa laadittavien säänösten myötä

tavoitteenasettelun osana tarkastellaan oikeussääntelyn ja -järjestyksen yleisluonteisia tehtäviä/funktioita

tavoitteenasettelun peruspiirteitä

yleiset vai konkreettiset tavoitteet?

lainlaadinta yhteistoimintana

tavoitteiden muuntuminen

tavoitteiden ja kantojen sovittaminen yhteen -> tarvittava enemmistö

lopputuloksen poikkeaminen kunkin toimijan alkup. tavoitteesta

-> onko oikein väittää, että toimijoiden tavoitteet ovat identtiset?

toimijoiden erisuuruinen intressi ja erivahvuinen tahdonmuodostus

tavoitteenasettelu ja toimijoiden ristiriidat

politiikkaa ja lainlaadintaa kosk. tilanteet

1) toimijoita harvoja/useampia

2) toimijan tavoite samanlainen/erilainen kuin muiden toimijoiden tavoite

tarkastelijan hankittava tietoa kaikkien osallistuvien ja vaikuttavien tavoitteenasettelusta

perusteltu ja monipuolinen, myös ristiriitoja ilmentävä käsitys erilaisten toimijoiden tavoitteenasettelusta

tavoitteita koskevan ratkaisun synty

mitä osallistuvat+vaikuttajan päättävät ko lakihankkeessa tahtoa

aito tiedollinen epävarmuus

mahdollisuus ja liikkumavara harkita ja päättää

lainlaadinnan edel. yhteistoiminta ja vuorov. tuovat toimijoiden valintoihin dynaamisuutta ja muuntumisalttiutta

ajatusmallit

1) tutkijamalli

2) neuvottelumalli

3) ristiriidan kätkemismalli

lakihankkeiden tavoitteiden tietolähteet

yleistä tiedonhankinnasta

virallisluonteinen asiakirja-aineisto

valmisteluaineisto

hallituksen lakiesitys

eduskunta-aineisto

-> sosiaalis-kielelliset sopimukset

1) tavoitelausumia, säännöksiä, perusteluja muotoillaan hyvinkin nopeasi

2) ei ole luonteeltaan pelkästään neutraalia informaatiota

tiedonhankinnan erityispiirteitä

toimijoiden kuulustelu

itselleenkin epäselvää

mikä tieto "oikeaa" ja luotettavaa?

ei tarpeen edellyttää yhtä tahdonmuodostustapahtumaa,joka ratkaisisi autenttisesti, täysimääräisestija lopullisesti tavoitteenasettelun

tavoitesäädökset ja tavoitesäännökset

säännöstekstiin sisältyviä lain tavoitetta/tarkoitusta kosk. lausumat

lakiesitysten tavoitteet hallituksen esityksissä

yleistä

pelkästään HE:iin perustuva informaatio ei täytä tiedonkeruun päämäärää

piirteitä v. 1996 lakiesityksistä

havaintoja yksittäisten esitysten tavoitteenasettelusta

1) tavoitteenasettelun moniportaisuus ja monitasoisuus

yksittäinen lakihanke kytkeytyy johonkin muuhun ratkaisuun

saman lakihankkeen eritasoiset tavoitteet

ongelmat

keskinäinen johdonmukaisuus ja yhteensopivuus

mille erisisältöisistä tavoitteista suurin merkitys

tavoitteet ja keinot sekoittuvat

2) yleisluonteisuus ja epämääräisyys

ongelmat

millaista asiantilaa tavoiteltu

arvioida jälkeenpäin vastaavatko vaikutukset tavoitteenasettelua

järkiperäinen keskustelu ja kritiikki tavoitteista ja keinoista vaikeaa

asiallinen etäisyys tavoitelausumien ja konkr. lakihankkeiden kesken voi kasvaa huomattavaksi

3) yksiulotteisuus tai moniulotteisuus

ongelmat

eri tavoitteiden keskinäinen yhteensopivuus, johdonmukaisuus + mahd. ristiriitaisuus

mikä paino tavoitteilla toisiinsa verrattuna

missä määrin aitoina eri tavoitteita voi pitää

4) tavoitteenasettelun sisältämät ristiriitaiset ainekset

ongelmat

mikä paino erilaisille ristiriitaisille aineksille/osatavoitteille

5) erityiset retoriset piirteet

saattavat vaikuttaa siihen, miten oikea ja luotettava kuva tavoitteenasettelusta kyetään muodostamaan

saattavat vaikuttaa siihen, miten eri toimijat säädösehdotuksen hyväksyvät ja sitä noudattavat

päätelmiä tavoiteinformaatiosta

informaatio tavoitteenasettelusta kuvaa melko vajavaisesti niitä tarkoitettuja vaikutuksia, joita säännöstöllä uskotaan olevan

päätelmiä ja keskustelua

perusteluja lakiuudistusten tavoitteiden tarkastelulle

1) lakiuudistuksen päämäärät, intressit ja arvot

2) millaisten tavoitteiden edistämiseksi lu:t voivat toimia paremmin, minkä huonommin ja missä lu:t näyttävät jäävän tuloksettomiksi

3) informaatio tavoitteista tarjoaa suuntaviivoja ja arvioperusteita vaikutusten tarkastelulle

4) mikä on lu:ssa asetettujen tavoitteiden ja valittujen keinojen välinen suhde

5) tavoitteenasettelun sisällöllä voi olla merkitystä sille, miten toimijat sitoutuvat implementoimaan säännöksiä ja noudattamaan niitä

6) tavoitteenasettelu voi ohjata lain tulkintaa ja määrätä tätäkin kautta lu:n vaikutuksia

tavoitteenasettelu otetaan huomioon vaikutustarkastelussa

ei kuitenkaan varaukseton puolto

1) täsmällistä ja luottavaa tietoa vaikea saada

2) vaikutuksia mahdollista tarkastella sivuuttamalla tavoitekysymykset

3) tavoitteiden tarkastelu osana laaja-alaisempaa näkökulmaa

tavoitteiden tarkastelu laajasta näkökulmasta; ehdotuksia tarkastelijan avuksi

termostaattiteoria

reaktiokynnyksen ylittyminen

huomio rajoituksiin, joiden vallitessa lu:sta, sen tavoitteista ja sisällöstä päätetään

huom! tavoitetarkastelua koskevan informaation kapeus

-> ei tuoda esiin asiantilaa kokonaisuutena, jonka tahdotaan/ennakoidaan säännösten myötä toteutuvan

yleistä

mitä lu vaatii, kieltää, tekee mahdolliseksi tai antaa

noudattavatko kohdetahot säännöksiä vai eivät ja missä laajuudessa

oikeussääntelyn noudattamisesta

luonnehdintaa

yleinen ja ehdoton tottelemisvelvollisuus

omaehtoinen noudattaminen

ilman viranomaisreaktioita

ilman, että joku uhkaa sanktioilla

sanktioihin, viranomaistoimiin, pakkoon, voimankäyttöön tai niiden uhkaan liittyvät pakkokeinot

säännösten noudattaminen ja ei-noudattaminen

informaatio motiiveista

lakien valmistelussa ja toimeenpanoa suunniteltaessa

vaikutusten ennakointi

erisuuntaisten motiivien huomioon ottaminen

lain noudattaminen ja erityyppiset sääntelyt

sääntelyä voidaan tyypitellä eri tavoin

uuden säännöksen voimaantulo eräänlainen testitilanne

lain noudattaminen ja erilaiset kohdetahot

ominaispiirteiden erot

säännösten noudattaminen

kuinka sääntely syrjii/suosii

kohdetahona yksityishenkilö/organisaatio

lakien noudattamiseen vaikuttavista tekijöistä

kohdetahon ja toimeenpanevan viranomaisorganisaation lisäksi

1) muu oik. sääntely

2) oik. sääntelyn ulkopuoliset vaikutustekijät

miten os:t suhtautuvat yleensä lainsäätäjään ja lainsäädäntömenettelyyn/lainkäyttöön

eri selitystekijöiden jäsentäminen pääryhmiin

1) sääntelyn kohdetahoon liittyvät

2) sääntelyyn ja sen toimeenpanoon liittyvät

3) sääntelykohteen lähiymäpäristöön ja toisten os:ien toimintaa liittyvät

4) julk päätöksentekoa, lainlaadintaa, niiden hyväksyttävyyttä ja niihin kohdistuvaa luottamusta koskevat

teesejä lakien noudattamisesta

1) lakien laajan omaehtoisen noudattamisen välttämättömyys

2) lakien noudattamisen välttämättömätön vajavuus

3) lain noudattamisen yksilöllisyys ja suhteellisuus

päätöksentekomalleista

rationaalisen valinnan malli

perusteet päätöksentekotilanteessa

1) ennakoidut seuraukset

2) niiden arviointi omaan etuun, omiin tavoitteisiin nähden

rajoitetun rationaalisen valinnan malli

normatiivinen malli

normatiiviset, moraaliset tai sisäistetyt arvot määräävät

kognitiivinen malli

ratkaisevaa ei-tietoisella tasolla vaikuttavat, käyttäytymistä suuntaavat oletukset ja käsitykset

oikeuden ilmentämät asioiden merkitykset määräävät toimintaa

ehdollisen suostumuksen malli

selittää eri aikoina ja yhteiskunnissa ilmeneviä vaihteluja siinä, missä määrin ihmiset valmiita noudattamaan julk päätöksentekijän ratkaisuja ja asettamia sääntöjä

johtopäätöksiä

eri mallien yhdistäminen kokonaisuudeksi

päätelmiä ja keskustelua

yleistä

1) oiksääntelyä ei yleisesti voi yksin pitää riittävänä selittävänä tekijänä kohdetahojen reaktioille ja lain noudattamiselle

2) oikeussääntelyllä on ohjauskykyä

3) lähteminen liikkeelle toimijoiden valinta -ja päätöksentekotilanteesta

lakien noudattaminen ja tieto oikeussääntelyn sisällöstä

1) kansalainen tietää oiksääntelyn koskevan käsillä olevaa asiaa/tilannetta

2) tietää myös, mistä on saatavilla tietoa lisää

3) informaatiota käytännössä tarjolla riittävän asiantuntevasti, vaivattomasti ja asiaan + tiedon tarpeeseen nähden koht kustannuksin

sääntelyn vakiintuminen, hyväksyntä ja noudattaminen

lakien noudattaminen ja toimijoiden lähiympäristö

yleisarvio oj:stä ja lain noudattaminen

valmius oj:n hyväksymiseen

oj:n hyväksyttävyys /

julkisen toiminnan luottamuksenarvoisuus /

tuomioistuinmenettelyn puolueettomuus /

lain noudattaminen ja oj:n sisältämät institutionaaliset järjestelyt

oikeussääntelyn jaottelu

1) säännöt, joista käy ilmi tietty ilmaistu normisisältö (mitä ei saa, mitä pitää, mitä voi tehdä)

2) institutionaaliset järjestelyt (erit. oik. menettelytavat, tuomioistuimet, hallinto) joilla toteutetaan oik. sääntöjä

laatu ja toimintatapa

i:n käsite

i ja lain sisältö kytköksissä toisiinsa

ohjausongelma

i osa lain vaikutuksia

sisältää usein julkisen toimijan ja kohdetahon välistä vuorovaikutusta

perusongelmat

1) niskoitteluongelma

2) toimintakyvyn puutteen ongelma

tunnusomaiset piirteet

1) julkisten toimijoiden rooli

2) näiden erilaiset toimenpiteet tietyn säädöksen tuella

3) julkisten toimijoiden välinen vuorovaikutus

perusteluja lu:n i:n tarkastelemiselle

i:n tutkimisesta

epäonnistumisen anatomia

miksi lu:en i:ta on tarpeen tutkia

1) erottelu säännösten sisältö - niitä toteuttavat instituutiot

2) i:n perusluonne

3) tosiasiallisen, ei-säädännäisen toiminnan merkittävä osuus

4) ulk. olosuhteiden muutoksen, ajan kulumisen sekä i:oon kohdistuvan ulk. ohjaus- ja painostuspyrkimysten merkitys

5) tiedon puute i:n sisällöstä ja tuloksista

lu:n i:n tunnuspiirteitä (tutkimuksessa)

1) keskushallinnon ja keskustason ohjauskyvyn vajavaisuus

2) implementaatioprosessien ja implementaatiorakenteiden keskeinen osuus

3) ns etulinjan toimijan avainasema säännösten implementaatiossa

liikkumavara ja itsenäisyys

4) erilaisten implementaatiotapojen valinnaisuus ja kirjavuus

legaalistrategia

joustava strategia

epävirallisten, ei-säänneltyjen toimintavälineiden käyttö vuorovaikutuksessa

5) implementaatioprosessin muuttuminen toteutuksen ja ajan myötä

lu:n i:n tarkastelu ja lain vaikutukset; käyttökelpoisen tarkastelutavan hahmottelua

implementaatiota ohjaavista tekijöistä

1) relevanttien tekijöiden myötävaikutus/niiden puute

2) lainlaatijan/julk päätöksentekijän kontrolloitavissa/valvonnan ulottumattomissa

näkökulma i:n tarkasteluun

tarkastella i:ta muuttujana

i:n tunnuspiirteet ja lu:n vaikutukset

millainen merkitys i:n keskeisillä tunnuspiirteillä on siihen, millaiseksi lu:n vaikutukset muodostuvat

1) i:iin sisältyvä liikkumavara ja valikoivuus

mahdollisuus valita erilaisten akt toimintavaihtoehtojen kesken

i:n kohdetaho

2) i kovin vai pehmein ottein?

kirjaimellisesti

suostuttelu, pyrkiminen yhteistoimintaan, vapaaehtoisuus

epäviralliset, ei-säädännäiset menettelykeinot

3) i:n suojaaminen epäasianmukaisilta intresseiltä

monet eri toimijat kykenevät ja myös haluavat vaikuttaa i:oon

capture-ilmiö

4) kapean i-käsityksen vaaroja

päätelmiä ja keskustelua

miksi lu:t eivät toteudu ongelmitta, sellaisina kuin ne säädöstekstin valossa näyttävät

mitkä tekijät rajoittavat lu:n tehokasta i:ta, mitkä syyt synnyttävät ennakoimattomia sivu- ja haittavaikutuksia

i:n erillinen tarkastelu on osoittanut sen huomattavan itsenäisen merkityksen lu:n ja sen vaikutusten toteutumiselle

yleistä

käsittää lainlaadintamenettelyn myötä tehdyt ratkaisut, joiden normat. sisältö käy ilmi säädöstekstistä

miksi?

oikeussääntelyn normatiivinen sitovuus

sisällön ja sen vaikutusten suhde ei ole ongelmaton ja yksinkertainen

lainvalmistelutyön näkökulma

tavoitteet

näkökulmat, jotka auttaisivat hahmottamaan teoreettisesti yhteyttä ja jotka olisivat hyödyksi myös käytännön säädösvalmistelulle

julkisia toimintavälineitä

taustaa oikeussääntelyn käyttölle jt:nä; julkisen vallankäyttäjän voimavarat

1) tietovarannot

2) rahavarat

3) yksinoikeus antaa kaikkia sitovia oikeussääntöjä

4) pakkotäytäntöönpano

julkisen vallan käytettävissä olevien välineiden yleinen luokitus

1) sääntelykeinot

2) taloudelliset keinot

3) informatiiviset keinot

sääntelystrategioita

määritelmä

sääntelyn yleistä tyyppiä, sen keskeisiä välineitä ja totetustapoja kosk. perusratkaisu

lainlaatijan perusluonteinen toimintasuunnitelma

vrt.sääntelykeinot

suppeampi yksittäisiä ratkaisuja, joita lainlaatija tekee konkretisoidessaan perusratkaisua

vrt. sääntelytyyli

rutiininomainen käyttäytyminen

ohjelmatyyppeihin perustuva

1) sääntelyohjelma

käskyt, kiellot, ilmoitus- ja luvanvaraisuus

2) kannustinohjelma

pos/neg taloudellisia kannustimia

3) suoritusohjelma

julkisen org. harjoittama hyödykkeiden tuotanto (esim. infrastruktuuri)

4) menettelyllinen ohjelma

oikeussääntöjä, joilla järj. päätöksentekomenet. ja luodaan eri tahoille niihin osallistumisoikeuksia

5) suostutteluohjelma

tiedotus, valistus, neuvonta

sääntelyn toteutustapaan perustuva

1) hallinto-organisaation (os:lle tarkoitettuja) suoritteita koskeva sääntely

2) viranomaisen valvoma os:ja ohjaava sääntely

3) toimintamahdollisuuksia eri os:lle tarjoavat sääntelyt

oikeussääntelyn perusmekanismeille ja sääntelyn kohdealan huomioon ottamiselle perustuva

perustekniikat, jotka kuvaavat, miten oikeus tekee sen minkä tekee

1) korvaus- tai hyvitysvaatimuksia (eri toimijoille) tarjoava tekniikka

2) rikosoikeudellinen tekniikka

3) hallinnollis-sääntelevä tekniikka

kohteena moraalisesti hyvä toiminta

päätavoitteena toimia ennalta estävästi

4) julkisesti tarjottavia hyödykkeitä koskeva oikeudellinen tekniikka

5) yksityisesti päätettäviä (oikeudellisia) järjestelyjä mahdollistava tekniikka

tehdä mahdolliseksi ja tehostaa os:ien yksityisesti määräämiä valintoja

sääntelyn kohdealaan, perussisältöön ja keskeisiin toimijoihin perustuva

1) elinkeinotoimintaa ohjaava ja viranomaisten valvoma sääntely

2) julkinen rahoitustuki yrityksille

3) sosiaali- ja terveyspalveluksia tai -etuuksia koskeva sääntely

4) vero-oikeudellinen sääntely

5) julkisoikeudellinen, yksityishenkilöitä ohjaava sääntely

6) kultttuuritoimen sääntely

7) oikeudellisen menettelyn sääntely

8) konstitutiivinen, oikeussubjekteille toimintamahdollisuuksia luova sääntely

9) perinteinen rikosoikeudellinen sääntely

sääntelykeinon sisällön ja sen vaikutusten välisestä yhteydestä

sisällöllinen liikkumavara

ohjaa mm. käsitys tietyn sisältöratkaisun ja vaikutusten yhteydestä

neljä osakysymystä

1) sääntelyn soveltamis- ja kohdeala, sen laajuus

2) sääntelyn voimakkuuden, ankaruuden ja tiukkuuden ulottuvuus

a) sopimusoikeudellinen sääntely

b) rangaistuksen tai muun sanktion ankaruus ja määrä

c) tal. kannustimet, kuten rahalliset avustukset, tuet, lainat, vero- ja maksuhelpotukset

d) os:ien käyttäytymistä, erilaisia lupaehtoja/kelpoisuusvaatimuksia kosk. säännösten lievyys/ankaruus

e) vahingonkorvausvelvollisuuden perustana olevaa käyttäytymistä kosk. erisisältöiset vaatimukset

3) säännösten yleispiirteisyys ja joustavuus/täsmällisyys ja yksityiskohtaisuus lu:n vaikutuksia määräävänä tekijänä

vastaavuus

1) täsmällisen, tiukan lakisääntelyn malli

kuluttajansuojaL: kulutustavaran kauppa

2) toteuttajaviranomaisen liikkumavaraa annetuissa rajoissa korostava malli

yleislausekkeet

3) paikallisten toimijoiden, viranomaisten ja sääntelyn kohdetahojen itsenäisyyttä ja liikkumavaraa korostava malli

tiukan sääntelyn vastakohta

4) yleispiirteinen, etupäässä symboliseen vaikutukseen tähtäävä lakiratkaisu

päätavoitteena vaikuttaa ihmisten arvoihin

4) sääntelyn toteutumistapaa koskeva ulottuvuus

päätöksenteko lu:n sisällöstä ja u:n vaikutukset

tavoiteltujen vaikutusten merkitys säädöksen sisältöä kosk. lainlaatijan ratkaisussa

hyvän säädöksen vähim.vaatimuksena: tarpeellisuus, halutut tavoitteet saavutetaan, paras keino, vaikutukset selvitettävä

vaikutusten ohella muut vaikuttavat tekijät

1) vallitseva yk:n tilanne, sen historia ja olosuhteet + voimassa o. oj ja sen suojaamat edut/oikeusasemista johtuvat rajoitukset

2) rajoitukset ja sidonnaisuudet, jotka johtuvat tarpeesta sovittaa lm:n sisältö v o oikeuteen, riittävän yhtenäisyyden aikaan käsillä o lu:n ja muun osääntelyn kesken + sidonnaisuudet vak. oik. käsitteistöön ja oj:n perusratkaisuihin

3) tal. voimavarojen niukkuudesta johtuvat rajoitukset

4) arvoihin, moraaliin ja arvostuksiin liittyvät rajoitukset

5) lainlaadintaa koskeva poliittinen päätöksenteko

6) tiedollinen epävarmuus

miksi lainlaatija ei saavuta säädöksellä tavoittelemiaan vaikutuksia?

1) lainlaatijan tieto-ongelma

2) lainlaatijan tahto-ongelma

ristiriidat, kiistat, polit. kaupankäynti

3) lainlaatijan puuttuvan ohjauskyvyn ongelma

puuttuu tavoiteltuun tulokseen vievä sääntelystrategia tai -keino

päätelmiä ja keskustelua

portaikko

1) lähtötilanne: harkitaan puuttumista ongelmaan

2) oikeudellisten/ei-oikeudellisten toimintavälineiden valinta

3) sääntelystrategiat

4) sääntelykeinot

5) lakiuudistus

sääntelystrategioista

luokiteltu

a) keskeisen sääntelyn välineen

b) sääntelyn toteutustavan avulla

jossain mitassa toisiinsa nähden vaihtoehtoisia

sääntelykeinoista

valintaan kohdistuu pysyväluonteinen tiedollinen epävarmuus

käyttökelpoinen sääntelyteoria

1) millaisen mekanismin kautta tietynsisältöinen sääntelykeino A saa aikaan erilaisia vaikutuksia

2) miksi sääntelykeino saa aikaan, synnyttää vaikutuksia

3) millaisia erilaisia vaikutuksia sääntelykeinosta A voi syntyä

erittely

a) normi- tai sääntösisältö

b) tehoste

c) tapa, jolla säädös toteutuu

valintaperusteet ja valintatapa

hyvän lainlaadintamenenettelyn periaatteet

tutkimus ja erityinen asiantuntemus

mikä on mahdollista erityyppisillä sääntelystrategioilla ja sääntelykeinoilla