Oppimisen tulevaisuus 2030:
koulu

Ongelmaperustainen (Problem Based Learning) ja muut ainerajat ylittävät opiskelumetodit ovat lisääntyneet ammatillisessa koulutuksessa. Samansukuisessa "ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja opiskelussa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan aidossa kontekstissaan, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoista koulukulttuurista, jossa usein opeteltavat asiat on hajotettu suhteellisen pieniksi ja irrallisiksi palasiksi." ( Ilmiöpohjaisuus ) Vuonna 2030 temaattinen, ilmiöitä eri yhteyksissään käsittelevä opetuksen ja oppimisen tapa on työntynyt tasavoimaisena ainejakoisen rinnalle perusopetuksen kaikilla luokka-asteilla.

Taustaksi parin panelistin kommentteja ensimmäiseltä kierrokselta: "Koulu on "kylän keskus" ja monesti yhä monipuolisemmin. Samalla oppiminen ja opettaminen toteutuvat myös koulujen ulkopuolella ja niistä riippumatta." (panelistikommentti 1) "Tulevaisuuden koulu ei ole syrjässä muusta elämästä, vaan on tiiviissä ja jatkuvassa sidoksessa ympärillä olevaan elämään. Se ei ainoastaan passiivisesti tulkitse sitä, vaan pyrkii toimillaan myös ohjaamaan sitä ja vaikuttamaan erilaisiin kaikkia koskeviin päätöksiin." (panelistikommentti 2)

Lukio: Tarkoitus

Uusi-Seelannissa oppilaan edistystä suunnitellaan arvioitavaksi viiden metataidon avulla: (1) ajattelu, (2) kielen, symbolien ja tekstin käyttö ja tuottaminen, (3) identiteetti (itseyden ja miuuden rakentaminen), (4) suhteet toisiin, ja (5) osallistuminen ja vaikuttaminen. (ks. Uusi-Seelannin avainkompetenssit ). Vuoden 2030 Suomessa koulutusajattelun fokus on siirtynyt yksittäisistä taidoista ja tiedoista toiminnallisempiin osaamisten ja metataitojen kuvaamisiin, joiden arviointi on monipuolista. Perusopetuksessa myös vanhemmat osallistuvat arviointiin mm. verkon kautta. Opintojen edetessä vertaisarvioinnin merkitys lisääntyy.

Vuonna 2030 työelämä on organisoitunut lähes kauttaaltaan tiimipohjaiseksi ja koulun eri oppisisällöt läpäiseväksi tehtäväksi on muodostunut ryhmätmuotoiseen työskentelyyn valmentaminen. Lähtökohtana on määritelmä, jonka mukaan "tiimityöllä tarkoitetaan työskentelyä pysyvässä ryhmässä tai tiimissä, jolla on yhteinen tehtävä ja jolla on mahdollisuus suunnitella itse työtään. Ryhmä määritellään kahden tai useamman ihmisen muodostamaksi jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa olevaksi yhteisöksi tai joukoksi, jolla on yhteiset tavoitteet." ( Tilastokeskus )

Sanna Koskisen väitöstutkimus käsittelee lasten ja nuorten osallistumista lähiympäristöjensä kehittämiseen osana koulujen ympäristökasvatusta. Tutkimustulokset osoittavat, että lainsäädännöstä, opetussuunnitelmista ja muista sopimuksista huolimatta heidän osallistumisensa kehittämistyöhön ei ole niveltynyt osaksi sen enempää koulujen kuin yhdyskuntasuunnittelunkaan arkea. Vuonna 2030 tilanne on muuttunut. Peruskoulut, opettajat ja oppilaat ovat monin tavoin mukana suunnittelemassa, arvioimassa ja kehittämässä omaa toimintaympäristöään.

Teollisen kehityksen myötä työtehtävät ovat erikoistuneet ja eriytyneet. Jälkiteollisessa kehitysvaiheessa vuonna 2030 opetuksen - kuten monet muunkin alan - professiot moninaistuvat ja klusteroituvat moniammatillisiksi ja yhteistoiminnallisiksi tiimeiksi. Erikoistumisen tehot saadaan ulos vasta intensiivisessä yhteistoiminnassa.

Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa näyttötutkinnot ovat moninaistaneet opetuksen ja oppimisen prosesseja ensin aikuiskoulutuksessa ja sittemmin myös nuorisoasteella. Vuonna 2030 näyttöjärjestelmä on laajentunut yleissivistykseen läpi kaikkien kouluasteiden. Näyttöarvioinneissa hyväksiluetaan kansalais- ja kulttuuritoimintaa sekä hyödynnetään monipuolisesti vertais- ja referee-käytäntöjä.

Yhtenäinen perusopetus on vuonna 2030 saanut seurakseen yhtenäisen opettajakoulutuksen, jossa ei enää eroteta toisistaan luokan- ja aineenopettajia. Tutkinto koostuu yhtenäisistä pedagogisista opinnoista ja monimuotoisista ja monin eri tavoin suoritettavista erikoistumisopinnoista.

OECD:n PISA-tutkimuksissa Suomi on toistuvasti sijoittunut oppimistuloksissa kärkeen. Pisassa tutkitaan, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät vaikuttavat näihin taitoihin ja miten taidot kehittyvät ajan myötä. Vuoden 2030 mittaustuloksissa Suomi sijoittuu EU-maiden keskitasolle.

Mark Bauerlein visioi Futurist-lehdessä (Jan-Feb 2010) tulevaisuuden kouluja, jotka ovat tila- ja välineratkaisuiltaan äärimmäisen teknologisia ja verkottuneita. Teknologiavälitteisen toiminnan vastapainoksi hän ennustaa tilausta sellaiselle oppimiselle, jota parhaiten edistää täysin vastakkainen tila. Vuonna 2030 koulun fyysisillä ja virtuaalisilla tilaratkaisuilla tuetaan systemaattisesti oppimisen hitaita ja syviä prosesseja.

monimediainen portfolionäyttöLähteenä Timo Saloviidan kirja Luokka haltuun! - Parhaat keinot toimivaan opetukseen (PS-kustannus 2013). Sivulla 239 - 241 on Tiivistelmä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä, jotka perustuvat monista tutkimuksista tehtyihin meta-analyyseihin.SUURI MYÖNTEINEN VAIKUTUS d1. Muistitekniikat 2,00 2. Positiivinen vahvistaminen 1,173. Käyttäytymisanalyysi + formatiivinen arviointi 1,124. Learning together - yhteistoiminnallinen ryhmätyö 1,045. Käyttäytymisanalyysi (behavior modification) 0,936. Formatiivinen arviointi 0,907. Hyppääminen luokan yli 0,888. Vastavuoroinen opetus (reciprocal learning) 0,749. Palautteen antaminen 0,7310. Myönteinen oppimisympäristö 0,7211. Harjoittelun ajallinen hajauttaminen 0,7112. Itsetarkkailu kysymysten avulla 0,6413. Yhteistoiminnallinen oppiminen vs. yksilöllinen 0,5914. Suora opetus (direct instruction) 0,5915. Tavoiteoppiminen 0,5816. Graafiset käsitekartat 0,5717. Selvät opetustavoitteet 0,5618. Vertaistuki (peer tutoring) 0,5519. Rehtorin opetuksellinen johtajuus 0,5520. Yhteistoiminnallinen oppiminen vs. kilpailu 0,5421. Luokkatoverisuhteiden vaikutus 0,5322. Työrauha 0,5223. Vanhempien osallistuminen 0,51