Catégories : Tous

par Hannu Linturi Il y a 9 années

1122

OPS-hautomo IV: toimintaympäristö ja yhteiskunta

Koulut ovat alkaneet muuttaa toimintatapojaan, keskittyen tiiviimpään yhteistyöhön ympäröivän yhteisön kanssa. Lukuvuosisuunnitelma toimii tärkeänä työkaluna, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen koulun, vanhempien ja muiden paikallisten toimijoiden välillä.

OPS-hautomo IV: toimintaympäristö ja yhteiskunta

OPS-hautomo IV: toimintaympäristö ja yhteiskunta

5. Johtaminen

Vuoteen 2020 mennessä peruskouluun on valittu ensimmäiset johtajat, joiden johtamiskokemus on muulta kuin opetusalalta.

"Koulun pedagoginen johtaminen edellyttää toimintakulttuurin jatkuvaa tietoista seuraamista, arvioimista ja kehittämistä oppivan yhteisön periaatteiden mukaisesti. Jaettu johtajuus luo osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa kaikkien voimavarojen käyttöä yhteiseksi hyväksi. Suuntautumalla avoimeen vuorovaikutukseen koulu on tärkeä ja oppimista virittävä toimija myös lähiyhteisössään." (OPS-luonnos)

Länsimäki

Virpi Lehmusvaara, Länsimäen peruskoulu (Vantaa), yhtenäinen peruskoulu, uudenlainen johtajuus, tiimijohtajuus, opettajan työnkuvan laajeneminen / monipuolistuminen (ei ole enää rehtorina k.o. koulussa)

6. Roolimalli

Peruskoulussa on vuonna 2017 otettu käyttöön opettajien mieskiintiöt.

Pojat tarvitsevat roolimalleja ja toimijoita, jotka ottavat huomioon poikamaiset asiat.

7. Varhaiskasvatus

Monissa kunnissa on vuonna 2017 huolehdittu siitä, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kerätty oppilastieto siirtyy koulutaipaleen alun suunnittelutiedoksi.

Paikallisen opetussuunnitelman yhtenä tehtävänä vahvistaa koulutuksellista jatkumoa esikoulusta peruskouluun siirtymiselle. "Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Toimiva yhteistyö aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä kerhotyötä tekevien kanssa edistää oppilaiden kasvua ja hyvinvointia." (OPS-luonnos)

8. Arvoajelehtiminen

Joka toinen peruskoulun päättävä nuori on arvoajelehtija.

Uskonnollisiin näkemyksiin, aatteisiin ja puoluepolitiikkaan sitoutumattoman opetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaista kriittisesti ja syvällisesti ajattelevia, sivistyneitä kansalaisia. Tavoite on joidenkin mielestä uhattuna ellei itsekeskeisen kehityksen suuntaa kyetä muuttamaan. Taylorin (1985) mukaan perinteisistä arvoista irrallinen elämänmuoto antaa mahdollisuuden hallita ja tulkita omaa elämäänsä jopa niin pitkälle, että tuntuu siltä, että vain luonnonlait rajoittavat sitä. Mahdollisimman rajattomalla elämällä pyritään vapautumaan yhteisöllisestä näkökulmasta. Vapaa ihminen haluaa tarkkailla maailmaa ulkopuolisen näkökulmasta puolueettomasti. Ulkopuolisen maailman merkitys halutaan neutralisoida. Minä jää keskukseksi, jonka ympärillä muu maailma pyörii." (Ks. Kari Pekka Lapinojan väitöstutkimus Opettajan kadonnutta autonomiaa etsimässä)

Hiilijalanjälki

4. Kehittämissuunnitelma

Vuonna 2017 yli puolet Suomen kunnista julkaisee kotisivuillaan vuorovaikutteisen ja jatkuvasti päivitettävän opetussuunnitelman, joka on osa laajempaa koulutuksen kehittämissuunnitelmaa.

Opetushallitus on mallintanut työkalun Kunta-KESUn eli kuntien koulutuksen kehittämissuunnitelman avuksi. (Ks. linkit http://prezi.com/xi_e79h07eyz/kesu/ ja http://www.youtube.com/watch?v=ycEcC9Bqugk)

Tutkimusten mukaan minäpystyvyysuskomukset ennustavat koulumenestystä enemmän kuin mitattava älykkyys. “Koska oppilas asettaa toiminnalleen tavoitteet suhteessa itsetuntoonsa ja minäkuvaansa, kannustava ja rohkaiseva ohjaus ja palaute oppimisen aikana tukevat oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymistä.” Samaan suuntaan vaikuttaa Charles Handyn “oppi”, jonka tärkein pedagoginen asia on saada kerrotuksi oppijalle, missä hän on hyvä, kaikki muu järjestyy itsestään.

3. Kimppa-OPS

Ensimmäiset kuntarajat ylittävät opetussuunnitelmat laaditaan vuoteen 2017 mennessä.

OPS-perusteluonnoksen mukaan opetussuunnitelman voi laatia myös yhteisenä kahden tai useamman opetuksen järjestäjän kanssa. Vuosittain päivitettävissä yhteisopetussuunnitelmissa kuvataan kuntarajat ylittävien kimppakoulujen yhteiset oppimistavoitteet sekä oppilas- ja opettajavaihdot.

Main topic

2. Lukuvuosisuunnitelma

Lukuvuosisuunnitelman laaja käyttöönotto on johtanut vuoteen 2020 mennessä siihen, että koulusta on kehittynyt yhteisönsä ja lähialueensa toimintakeskus.

Uudistuvan opetussuunnitelman mukaan koulutyössä otetaan lisääntyvästi huomioon kanssakäyminen ympäröivän yhteisön kanssa. Etenkin lukuvuosisuunnitelma on sopiva instrumentti sellaiseen suunnittelutyöhön, jossa vanhemmille ja alueen muille asukkaille ja toimijoille tarjotaan mahdollisuus osallistua eri rooleissa koulutyöhön. Koulu alueensa keskuspaikkana on vastaus lähikansalaistoiminnan tilaukseen, jota kasvavat kuntakoot ovat lisänneet. Koulu sulauttaa vuosiohjelmaansa tapahtumien järjestämisiä ja kuntasuunnittelun selvitystehtäviä etenkin lasten ja nuorten näkökulmasta.

Lukuvuosisuunnitelma voi konkretisoitua esimerkiksi siten, että vuosiluokittain mainitaan ne koulun ulkopuoliset yhteistyötahot (yritykset, yhdistykset, ...), jotka ovat kyseisenä lukuvuonna mukana jossain yhteisessä projektissa. Ihastjärven koulu on esimerkki monipuolisesta ja suunnitelmallisesta ympäristöyhteistyöstä, jossa kanssakäyminen on jo muuttunut arkiseksi ja informaaliksi.

Kirjailijakoulut

Koulun tiloja voi käyttää vaikkapa kerho- ja harrastustoimintaan, kunhan toiminta on synkronoitu koulun vuosisuunnitelmiin. Käyttöön on otettu toimintamalli, jossa harrastuksiin päästään käsiksi vasta läksyjen tekemisen jälkeen. Toiminta voi olla esim. mopojen laittaminen, kirjailijan tapaaminen tai vaikkapa roolipelikerho.

- Jeren esimerkki kirjailijakouluista

Ihastjärven koulukylä

Kyläkoulu toimii kyläkokonaisuuden monipuolisena palvelu-, oppimis- ja toimintakeskuksena.

(videoväite siitä miten mummut/papat ilmoittautuvat koulutöihin)

Rajakylän koulu

Jokaisen vkon torstai-iltapvnä on kurssiaikaa, jolloin oppilaat harjoittelevat taito- ja taideaineita omien lahjakkuuksiensa ja harrastuneisuutensa pohjalta. Vanhemmat suunnittelevat, osallistuvat ja vetävät näitä kursseja.

Fiskarin koulu

Fiskarin koulussa jokainen oppilas työskentelee vuosittain Fiskarsin perinteisen ruukkialueen työpajoissa oman luokkansa kanssa. Koulun ulkopuolella tapahtuva opetus on tuotu luokka(-aste)kohtaisesti näkyviin osaksi lukuvuosisuunnitelmaa

1. Perhe-OPS

Monissa kouluissa on vuonna 2017 otettu käyttöön oppilaan vanhempien kanssa tehtävä opetussuunnitelma-sopimus, joka täydentää ja henkilökohtaistaa koulukohtaista opetus- ja lukuvuosisuunnitelmaa.

Koulun ja kodin yhteistoimintaa lujitetaan laatimalla kullekin oppilaalle oppimissuunnitelman täydennysosa, jossa kuvataan oppilas- ja luokkakohtaisia tavoitteita, arviointiprosesseja, yhteistoimintaa, menetelmiä häiriötilanteissa (esim. koulukiusaaminen) ja koulun ulkopuolista oppimistoimintaa ja sen hyväksilukemista.

Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät pakollisena vain paikallisen opetussuunnitelman, jolloin koulukohtaiset laajennukset ja tarkennukset ovat optio. Koulukohtaisen opetussuunnitelman ilmentymäksi tulee lukuvuosisuunnitelma, johon kerätään myös yhteistyömuodot lähiympäristön toimijoiden kanssa.

Caset
2030
Metodit