1. JOHDANTO
1.4 Erilaisia sopimuksia
erityiset sopimustyypit
yleisiä oppeja ei voida soveltaa sopimuksiin kaikissa tapauksissa samalla tavalla -> otettava huomioon kunkin sopimustyypin erityisluonne
mitä ls:töä sovelletaan sopimukseen, jota kosk. erityistä ls:ää ei ole/jota kosk ls on puuttellista -> säännösten puuttuessa sovellettaviksi velvoiteoikeuden yleiset opit
on useita sopimustyyppejä, joista ei ole erityistä säädännäistä oikeutta
sopimuksia tehdään kaikilla yksityisoikeuden lohkoilla
d) ohje- eli normisopimus
esim. työehtosopimus
määrätään etukäteen muiden, vastaisuudessa ehkä solmittavien sopimusten sisältö
c) sopimus kolmannen hyväksi
b) kaksipuolisesti velvoittava sopimus
a) yksipuolisesti velvoittava sopimus
1.3 Sopimuksen tehtävät
merkitystä myös osapuolten välisen suhteen päättyessäkin
osapuolten välisen oikeussuhteen säänteleminen
julkinen valta ohjaa sopimusten sisältöä nykyään enemmän (pakottavat säännökset)
pyritään varmistamaan sopimuksen asianmukainen täyttäminen
ketkä ovat sopimuksen osapuolet
sitoo osapuolet oikeussuhteeseen
1.2 Mikä on sopimus?
sopimus-sana
3) asiakirja, joka sisältää sopimuksen ehdot
2) sopijapuolten suhteen sisältö
1) sopijapuolet tulevat sopimusoikeudellisesti sidotuiksi sopimukseen
sidonnaisuuden syntyminen osapuolien välille
sopimuksen myötä syntyy oikeussuhde kahden/useamman hlön välille
kahden/useamman toisiaan edellyttävän oikeustoimen yhdistelmä
1.5 Mikä on oikeustoimi?
oikeustoimen osat
tilapäiset ainesosat
asianosaisten välipuheita, joilla luonnolliset ainesosat suljetaan pois/joilla sovitaan toisenlaisista ehdoista
luonnolliset ainesosat
asianosaiset voivat kuitenkin määrätä suhteestaan säännöksestä poikkeavalla tavalla
liittyvät oikeustoimeen lain säännöksen nojalla
olennaiset ainesosat
määräävät, mistä oikeustyypistä kyse (kaupassa kohde ja kauppahinta)
osa oikeustoimista yksipuolisia
c) Tarkoitus tulla toisen tietoon
b) Tahdonilmaisu
oikeustoimen tärkein tunnusmerkki
tahdon kohdistuttava toiseen henkilöön/toisiin henkilöihin
a) Tahto
oikeustoimeen sisältyy tahto tulla muodossa tai toisessa sidotuksi
OikTL:n esityöt: oikeustoimi on yksityinen tahdonilmaisu, jolla on tarkoituksena perustaa, muuttaa tai kumota oikeus
1.6 Tahdonilmaisu
b) konkludenttinen
varauma
päätellään henkilön käyttäytymisestä
a) nimenomainen
1.7 Tahdonilmaisun oikeusvaikutusten alkaminen
3) vastaanottaja on ottanut selon oikeustoimesta
selonotto katkaisee lopullisesti mahdollisuuden peruuttaa tarjous/vastaus
selonottoteoria
2) tahdonilmaisu on saapunut vastaanottajalle
saapumisteoria
1) oikeustoimi sitoo, kun tahdonilmaisu on lähetetty
lähettämisteoria
1.8 Vilpittömän mielen merkitys
vilpittömän mielen ajankohta
OikTL: ratkaiseva on se hetki, jolloin hlö sai tiedon oikeustoimesta
tietynlainen selonottovelvollisuus
vaihdannassa suojataan vilpitöntä mieltä
