av Hannu Linturi 10 år siden
644
Mer som dette
"Opiskelijat käyttävät oppimiseen mobiililaitteessa toimivia älykkäitä agenttiohjelmia. Agentti sopeuttaa automaattisesti antamaansa informaatiota kurssin laatijan antaman ohjeistuksen ja opiskelijan tason mukaan. Näin jokaiselle oppilaalle personoidaan "oppikirja" kurssille. Jos opiskelija jää jälkeen kurssille asetetusta vaatimustasosta, ohjataan hänet tukiopetukseen. Näin ollen agentti toimisi myös opiskelijan opinto-ohjaajana."
(Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia: Delfoi-prosessi 2/2011)
Lukion nykyinen oppimäärä koostuu vähintään 75 yhden opintoviikon mittaisesta kurssista, joista 47 tai 51 on pakollisia. Pakollisten kurssien määrä riippuu opiskelijan valitsemasta matematiikan laajuudesta, joka voi olla joko lyhyt tai pitkä. Opiskelijalla on nykyistä olennaisesti laajempi vapaus valita oma oppimisen polkunsa. Muutoksella tavoitellaan aiempaa syvempää motivaatiota ja jatko-opinto-orientaatiota. Uhkana on että osa lukiolaisista valitsee lyhytnäköisesti helppoja ja mukavia opintoja, jotka eivät luontevasti johda jatko-opintoihin.
monimediainen portfolionäyttö
Lähteenä Timo Saloviidan kirja Luokka haltuun! - Parhaat keinot toimivaan opetukseen (PS-kustannus 2013). Sivulla 239 - 241 on Tiivistelmä oppimiseen vaikuttavista tekijöistä, jotka perustuvat monista tutkimuksista tehtyihin meta-analyyseihin.
SUURI MYÖNTEINEN VAIKUTUS d
1. Muistitekniikat 2,00
2. Positiivinen vahvistaminen 1,17
3. Käyttäytymisanalyysi + formatiivinen arviointi 1,12
4. Learning together - yhteistoiminnallinen ryhmätyö 1,04
5. Käyttäytymisanalyysi (behavior modification) 0,93
6. Formatiivinen arviointi 0,90
7. Hyppääminen luokan yli 0,88
8. Vastavuoroinen opetus (reciprocal learning) 0,74
9. Palautteen antaminen 0,73
10. Myönteinen oppimisympäristö 0,72
11. Harjoittelun ajallinen hajauttaminen 0,71
12. Itsetarkkailu kysymysten avulla 0,64
13. Yhteistoiminnallinen oppiminen vs. yksilöllinen 0,59
14. Suora opetus (direct instruction) 0,59
15. Tavoiteoppiminen 0,58
16. Graafiset käsitekartat 0,57
17. Selvät opetustavoitteet 0,56
18. Vertaistuki (peer tutoring) 0,55
19. Rehtorin opetuksellinen johtajuus 0,55
20. Yhteistoiminnallinen oppiminen vs. kilpailu 0,54
21. Luokkatoverisuhteiden vaikutus 0,53
22. Työrauha 0,52
23. Vanhempien osallistuminen 0,51
Erilaisia opinnäytetöitä ja yksilöllisten oppimispolkujen kautta hankittua osaamista voidaan lukea lukion oppimäärään. Opinnäytteillä on keskeinen rooli ja lukion suorittamistapa on muuttunut. (ks. Suomen kuvalehti) Ei ole vain mahdollista vaan suositeltavaa integroida opintosuuunnitelmaan sellaisia autenttisia oppimistapahtumia kuin vapaaehtoinen työ kansalaisjärjestöissä ja suoritus urheilun tai taiteen alueilla. Suosiossa ovat etenkin simulaatiot ja pelit - kuten ns. pervasiiviset tai roolipelit - joita sekä ohjatusti että omaehtoisesti hyväksiluetaan osaksi opintoja.
Lukio-opintojen suorittamisen muuttuessa muuttuvat myös lukion opettajien työnkuva ja osaamisvaatimukset. Lukion opettajan ja opettajayhteisön ydinosaamista on opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujen mahdollistaminen, ohjaaminen ja tukeminen nykymuotoisen opettamisen sijaan. Tärkeä profession ulottuvuus on erilaisten oppijayhteisöjen muodostaminen ja tukeminen. Sekä johtamisessa että opettajan arkityössä tiimiorganisaation edut realisoidaan vuonna 2030 (ks. Sivistys.net ja Herkules).
Yhteiskunnallisessa globaalissa muutoksessa tehokkuuden vaatimus on tällä hetkellä noussut yhdeksi voimakkaimmista kehitystekijöistä. Toisaalta työelämän kilpailu ja toisaalta jatkuva ja kasvava kiireen tuntu lisäävät tarvetta suorittaa ja suoriutua yhä nopeammin niin opinnoista kuin arjen muistakin tehtävistä (ks. Taloussanomat). Opitun pureksimiseen, sulattamiseen ja syväpohdintaan ei ole enää aikaa, mutta tietoteknologia tulee tässä avuksi, vai tuleeko?
Globaalikansalaisuuteen kasvaminen on lukion tärkeistä tehtävistä sellainen, joka edellyttää vieraaseen kulttuuriin ja kestävän kehityksen ohjelmiin perehtymistä. Opettajilta edellytetään taitoa opettaa englannin kielellä ja tukea opiskelijoita ulkomaanjakson toteuttamisessa. Suomessa on kehitetty yhteiskuntapalvelua sisältävä opintokokonaisuus osaksi lukio-opiskelua.
Monet lukiot ovat Ruotsin mallin mukaan yritysten tai yhdistysten omistamia ja useat niistä ovat ketjuuntuneet myös kansainvälisesti. Elinkeinoelämä rahoittaa luonnontieteitä ja teknologiataitoja korostavia oppilaitoksia (ks. Yle-uutiset)
Lukion työskentelytavat tukevat akateemisten valmiuksien kehittymistä. Akateemista polkua vahvistaa myös mahdollisuus opiskella korkea-asteen kursseja rinnan lukiokurssien kanssa. Nykyisin lukioiden välillä on suuria eroja korkeakouluun siirtymisen suhteen. (ks. Ylen juttu)
Julkisuudessa on viime vuosina puhuttu lukioiden määrän vähentämisestä oppilaitoksia yhdistämällä ja lakkauttamalla. Syyt ovat toisaalta demografisia ja toisaalta taloudellisia.
Sosiaalinen media on osaltaan mahdollistanut lukion palaamisen Lykeionin juurille, jossa opettajat keskustelevat opiskelijoidensa kanssa ja haastavat näitä kehittämään ajatteluaan. Aristoteleen Lykeionissa "ei ollut lukujärjestystä, eikä opiskelijoilta vaadittu tiettyjä opintoja tai maksua opetuksesta. Koulun päämääränä ei Aristoteleen aikana ollut minkään opin edistäminen vaan filosofisten ja tieteellisten teorioiden tutkiminen. Koulua johtaneet toimivat vertaisina toisten joukossa." (ks. Wikipedia)
Huolenpito niiistä nuorista, jotka eivät perusopetuksen jälkeen ole valinneet mitään tavoitteellista koulutusta, on vaikuttanut siihen, että oppivelvollisuusikää on nostettu nykyisestä (ks. Keskisuomalainen, ks. myös Suomen Kuvalehti). Muutoksella tavoitellaan koko ikäluokalle toisen asteen koulutuksen tutkintoa.
Lukio: Tarkoitus
Yhteiskunnan globalisoituminen, ilmastonmuutos ja tietotekniikan kehitys aiheuttavat ongelmia, joiden myötä myös sivistyskäsitys muuttuu yksilöpainotteisesta yhteisö- ja yhteiskuntapainotteiseksi. Tämä ilmenee siten, että vuonna 2030 lukio-oppiminen koostuu vuorovaikutteisesta ja monialaisesta yhteiskuntaa koskevan tiedon käsittelystä, analysoimisesta, jalostamisesta ja jakamisesta. Aiheet haetaan usein Suomen ja maailman ongelmista.
Tutkimusten mukaan minäpystyvyysuskomukset ennustavat koulumenestystä enemmän kuin mitattava älykkyys. “Koska oppilas asettaa toiminnalleen tavoitteet suhteessa itsetuntoonsa ja minäkuvaansa, kannustava ja rohkaiseva ohjaus ja palaute oppimisen aikana tukevat oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymistä.” Samaan suuntaan vaikuttaa Charles Handyn “oppi”, jonka tärkein pedagoginen asia on saada kerrotuksi oppijalle, missä hän on hyvä, kaikki muu järjestyy itsestään.
