III SUOMEN KV IHMISOIKEUSVELVOITTEET
1. Ihmisoikeuksien historiaa
2. Ihmisoikeudet kv oikeudessa
luodut oikeudet tunnustettu sopijavaltioiden oikeudenkäyttöpiirissä oleville ihmisille
3. Ihmisoikeuksien keskeisiä lähteitä
ihmisoikeussopimukset
yleissopimukset
ihmisoikeusasiakirjat
oikeudellisesti sitomattomia
voivat kuitenkin vaikuttaaa oik. velvoittavien säädösten tulkintaan
virikkeenä sitovien valtiosopimusten laatimiselle
tavanomaisen oikeuden ihmisoikeuskytkentäiset säännöt ja periaatteet
suuri merkitys maissa, jotka eivät ole ratifioineet tiettyjä io-sopimuksia
osa ihmisoikeuksista kuuluu ehdottomaan kv oikeuteen (jus cogens)
4. Yleisesti kv oikeuden ja Suomen oikeuden välisestä suhteesta
kaksi tarkastelukulmaa
kv oikeuden näkökulma
pacta sunt servanda
negatiivinen ulottuvuus
velvollisuus olla loukkaamatta kv velvoitteitaan
positiivinen ulottuvuus
velvollisuus huolehtia oman sis. oj:n muuttamisesta kv velvoitetta vastaavaksi
kansallisen oikeuden näkökulma
monismi
kv oikeus ja valtionsis oikeus yhden ja saman normikokonaisuuden osia
voimassaolon edellytykseksi riittää ratifiointi
dualismi
kv oikeus ja valtionsis oj kaksi toisistaan erillistä normijärj.
ratifiointi + muunto valtionsis oj:n osaksi erillisellä lainsäädännöllisellä voimaansaattamistoimella
kv velvoitteiden voimassaolo ja sovellettavuus Suomen oikeusjärjestyksessä
Suomessa dualismi
kv velvoitteiden ja niiden irtisanomisen hyväksyminen
EK:n hyväksyminen
i) sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä
ii) muutoin merkitykseltään huomattava
iii) vaatii PL:n mukaan muusta syystä EK:n hyväksymisen
eräiden ihmisoikeussop. irtisanominen kvoikeudellisesti kielletty
kv velvoitteiden voimaansaattaminen ja voimaantulo
lailla
tavallisen lain säätämisjärj.
supistettu PL:n säätämisjärj.
asetuksella
voimaansaattamisen muotoja
inkorporointi
velvoite säädetään valtionsis. voimaan sellaisena kuin sopimuksessa on sovittu
transformaatio
voimaansaattamista tarkoittavalla lailla/asetuksella muutetaan sopimuksen alaa kosk kansallista normistoa sopimusvelvoitteiden valtionsis. toteuttamiseksi
referenssi
kansalliseen lakiin viittaussäännös tiettyyn kv iosopimukseen/tavanom. kv oikeuteen/yleisesti kv oikeuteen
kv velvoitteiden asema ja oikeusvaikutukset Suomen oikeudessa
asema määräytyy voimaansaattamissäädöksen mukaan
Suomen oikeutta pyritään tulkitsemaan yhteensopivasti Suomen kv velvoitteiden kanssa
ristiriitatilanteet
107 §
lex posterior derogat lex priori
kv velvoitteiden asema ja oikeusvaikutukset Suomen oikeudessa
7. Euroopan ihmisoikeussopimuksen valvontajärjestelmä
valvontamekanismit ja -elimet
elimet
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
ministerikomitea
mekanismit
i) valtiovalitusmenettely
ii) yksilövalitusmenettely
iii) raportointimenettely
yksilövalitusmenettely
lähtökohtia
ilman ennakkoehtoja tai välivaiheita
sopijavaltio ei saa estää
tutkittavaksi ottamisen edellytykset
1) valituksen tulee koskea väitettyä konkr io-sopimuksen loukkausta, jonka kohteena "yksityishlö, kansalaisj tai ryhmä"
victim-edellytys
ps: lain nojalla tehty yksittäinen soveltamisratkaisu
nimettöminä tehdyt valitukset jätetään tutkimatta
2) valtionsisäisten oikeussuojakeinojen käyttö
ei edellytä ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin turvautumista
3) kuuden kuukauden sääntö
tehtävä 6 kk:n kuluessa lopullisen kansallisen päätöksen antopvästä
p: jatkuvat loukkaukset
4) yhteensopivuus yleissopimuksen määräysten kanssa
ajallinen (ratione temporis)
alueellinen (ratione loci)
henkilöllinen (ratione personae)
materiaalinen (ratione materiae)
5) uudelleen tutkimisen kielto
perustuu samoihin tosiasioihin
6) valitus ei saa olla ilmeisen perusteeton
7) muut syyt
käsittelymenettelyn päävaiheet ihmisoikeustuomioistuimessa
alustava ev käsittely
laaditaan väliaikainen asiakirjavihko
tutkittavaksi ottamista kosk päätöstä edeltävä käsittely
edellytykset
sovintomenettely
joustavampi ja nopeampi keino
ei saa yleensä aikaiseksi
asiakysymystä kosk käsittely
väliaikainen turvaamistoimenpide ja oikeusapu
esim. täytäntöönpanokiellon määrääminen
ihmisoikeustuomioistuimen tuomion luonne ja vaikutukset
vahvistustuomioita
kohtuullinen hyvitys
tuomioistuimella ei suoraan valtaa määrätä kans. lainsäädäntöä muutettavaksi
tuomio voi tarjota perusteen vaatia lainvoiman saaneen kotim. tuomioistuinratkaisun poistamista/purkamista
harkittava aina in casu
ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden noudattamisen ja täytäntöönpanon valvonta
ministerikomitea
kehottaa sopimusvaltioita toimittamaan selvityksen toimenpiteistä, joihin ryhdytty tuomion vuoksi
6. Ihmisoikeuksien kv valvontajärjestelyt
yleisesti ihmisoikeuksien eurooppalaisista ja yleismaailmallisista valvontajärjestelmistä
yksilövalitusoikeus
sopimusvaltion hallitusten laatimat kertomukset, valtiovalitusjärj, tarkastukset
kehitysaskeleita
ihmisoikeusvaltuutettu
pysyvä kv rikostuomioistuin
keskeisimpiä valvontajärjestelmiä
EN:n sopimusten valvontajärjestelyjä
Euroopan sos peruskirja
sos oikeuksien komitea
YK:n ja ILO:n sopimusten valvontajärjestelyjä
YK
KP-sopimus
yksilövalitusjärjestelmä
määräaikaiskertomukset
kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista kosk kv yleissopimus
yksilövalitusjärjestelmä
kidutuksen ja muun julman, epäinh tai halventavan kohtelun/rangaistuksen vastainen yleissopimus
yksilövalitusjärjestelmä
ILO
kertomusmenettely
valtioiden, työmarkkinajärj yms tekemät valitukset ja kantelut
5. Ihmisoikeussopimusten voimassaolo, asema ja oikeusvaikutukset Suomessa
Suomen keskeiset ihmisoikeusvelvoitteet
ihmisoikeussopimusten asema Suomen oikeudessa
ihmisoikeuksien merkityksen näkyminen lainsäätäjän ja tuomioistuinten toiminnassa
eniten tuomioistuimissa sovellettu Euroopan ihmisoikeussopimusta