kysyntä siirtogeenisestä eliöstä

Kaavio yksinkertaistettuna: (Monimutkaisessa kaaviossa vastaava kohta aina samalla vaakatasolla.)

eristys, puhdistus

haluttu solu

monistus

elektroforeesi

siirto soluun

KYSYMYS: tuleeko ennen elektroforeesia monistus?

virus

PCR:n ja sopivien alukeiden avulla saadaan geeni monistettua

kun sopivat alukkeet, saadaan monistetua juuri haluttu geeni

restriktioentsyymien avulla leikataan haluttu geeni genomista

elektroforeesin avulla erotellaan DNA-pätkät toisistaan

valitaan haluttu DNA-pätkä

monistaminen mahdollisesti PCR:n tai bakteeri-/hiivaviljelmän avulla

DNA-pätkä(usein plasmidi) katkaistaan samoilla restriktioentsyymeillä kuin alkuperäinen geeni katkaistaan Geeni liitetään DNA-pätkään ligaasientsyymin avulla.

DNA-pätkän yhteyteen liitetään sopiva säätelyalue sekä geeni, joka myöhemmin ilmentää, onko geenin siirto onnistunut (antibioottiresistenssigeeni, resistenssigeeni torjunta-aineelle, merkkigeeni, kuten hohtamista aiheuttava geeni, yms.)

säätelyalue voidaan valita niin, että geeni toimii vain tietyssä halutussa solutyypissä

siirretäänkö geeni kehittyneeseen yksilöön(tai alkeellinen yksilö) vai uuteen yksilöön?

munasolu ja siittiö ovat yhtyneet, mutta tumat ovat erillään(ei ole kyse tsygootista)

myöhemmin geeni kaikissa soluissa

periytyy

siirretään useita kappaleita geenistä mikroinjektion avulla toiseen näistä tumista

geeni voi siirtyä nolla, yksi tai monta kertaa solun tai solujen genomiin

useamman kokeilun jälkeen saadaan lopulta haluttu siirtogeeninen eliö

sopiva yksilö huomataan geenin yhteyteen liitetystä geenistä(kuten merkkigeeni) TAI koettimella/DNA-sirun avulla

siirtogeeninen yksilö on valmistettu

geeni siirretään haluttuun soluun vektorin avulla

geeni vain osassa soluja

ei periydy ellei liity ituradan soluihin

sähköimpulssi

geenipyssy

agrobakteeri

liposomi

plasmidi

geeniterapia toimii samalla tekniikalla