Kategorier: Alle

av Kuosmanen Kuosmanen 4 år siden

507

Elämää Suomessa sota-aika ja sotien jälkeen 8A.a

Toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa taloudellinen tilanne oli haastava mutta nopeasti kasvava teollisuustuotanto auttoi maata toipumaan. Sodan aiheuttamat vahingot ja jälleenrakennus lisäsivät teollisuuden kysyntää, mikä johti talouden elpymiseen.

Elämää Suomessa sota-aika ja sotien jälkeen 8A.a

Elämää Suomessa sota-aika ja sotien jälkeen 8A.a

Rauhanehdot

Suomen piti karkottaa saksalaiset sotilaat alueeltaan ja maksaa Neuvostoliitolle suuret sotakorvaukset.
Rauhan sopimuksen mukaan Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Petsaman, Sallan, Karjalan, Porkkalan ja Suomen lahden saaret.
400 000 ihmistä joutui evakkoon muualle suomeen
Suomen piti vuokrata Neuvostoliitolle sotilaskohdan Helsingin lähellä sijainneesta Porkkalasta.

Sotalapset

Sotalapset olivat lapsia, jotka lähetettiin talvi- ja jatkosodan aikana turvaan muihin Pohjoismaihin.
Lapsia lähetettiin noin 80 000, joista Ruotsiin vietiin noin 70 000

Pääosa sotalapsista palasi sodan jälkeen Suomeen, mutta noin 15 500 jäi palaamatta Suomeen.

Suurin osa lapsista kuljetettiin Tornia-Haaparannan raja-aseman kautta

Sotalapsille annettiin nimilappu ja tuntolevy, jotta heidät vastaanottava sijaisperhe tunnistaisi heidät.
Lapset olivat pääosin kaupunkilaislapsia, koska kaupungit olivat yleensä suurimman pommiuhan kohteita.

Lotta-organisaatio

Vapautti arviolta noin 25 00 miestä töistään kotona, jotta he pääsivät taistelemaan rintamalle.
Lakkautettiin jatkosodan loputtua Moskovan välirauhan ehtojen perusteella.
Organisaatioon kuului kaikkiaan noin 150 000 naista
1920-1944 toiminut naisten muodostama maanpuolustustyön tukijärjestö, joka toimi monenlaisissa tehtävissä niin rintamalla, kuin kotonakin.
Tehtävät

Erilaiset viestitntä tehtävät

Ilmavalvonta

Muonitus

Sairaanhoito

Korvikkeet & ostokortit

Milloin niitä käytettiin?
Korvikkeita ja ostokortteja käytettiin Suomessa pula-aikaan eli sotien aikana ja niiden jälkeen. ostokortit poistuivat lopullisesti käytöstä vasta 1950-luvulla.
Miten niitä käytettiin?
Ostokortti vaihdettiin kaupassa sitä vastaavaan hyödykkeeseeen. Ostokortteja oli ruoka-aineista, kuten jauhoista ja maidosta, mutta myös esimerkiksi saippuasta ja tupakasta. Eri ammatteihin kuuluvat ihmiset saivat eri määriä ostokortteja riippuen esimerkiksi heidän työhönsä tarvittavasta fyysisestä voimakkuudesta.
Miksi niitä käytettiin?
Sekä korvikkeita, että ostokortteja käytettiin varmistamaan ihmisten riittävä ravinnonsaanti ja mahdollisimman hyvä hyvinvointi.
Mitä ne olivat?
Korvikkeet oolivat korvaavia hyödykkeitä, joita täytettiin korvaamaan kalliimpia tuotteita. Esimerkiksi leipään leivottiin sisään puunkuorta jauhon ollessa vähissä.
Ostokortit olivat valtoin jakamia kortteja, joilla saatiin kaupasta erilaisia hyödykkeitä. Niitä oli jokaisella perheellä vain rajattu määrä, jotta ruokaa varmasti riittäisi kaikille.

Taloudellinen tilanne

Sotakorvaukset vastasivat jopa 4% maan bruttokansan tuotteista
Taloudellinen tilanne romahti kesäkuussa vuonna 1941-1944 ja siinä ajassa ehti olla sekä nousua sekä laskua
Jatko sodan aikana teollisuus tuotannon kasvutahti alkoi hidastua poliittisten epävarmuuksien takia.
Sota ajan jjälkeen teollisuus tuotanto kasvoi todella nopeasti ja sen yksi isoimmista syistä oli, että jälleen rakentaminen sodan jäljiltä kasvatti teollisuuden kysyntää

jatko soodan aikan suomen talous oli romahtanut huomattavasti mutta suomi ei ollut ainoa maa jonka taloudellinen tilanne oli heikko

suomen taloudellinen tilanne alkoi nousta jatko sodan jälkeen ja sitten vuonna 1990 suomen taloudellinen tilanne alkoi olemaan todella hyvä ja se on edelleenkin

Sotasyylliset

Sotasyyllisyydenoikeudenkäynti
Tuomioita oli: Kuritushuone ja vankeus
Oikeudenkäynti käytiin 1945-1946
Tuomitut

Tyko Reinikka

Antti Kukkonen

Henrik Ramsay

T.M Kivimäki

Väinö Tanner

Edwin Linkomies

-J.W Rangell

-Risto Ryti

Jatkosota
Risto Ryti

Ei puuttunut sotilaallisiin päätöksiin ellei niillä ollut suuri poliittinen vaikutus

Ei liittynyt saksaan sodan loppuvuosina Saksan luykuisista pyynnöistä huolimatta koska oli aiemmin ja laskenut että saksalla ei ole mahdollisuuksia voittaa.

Suomen tasavallan viides presidentti

Sotakorvaukset

Suomen piti maksaa Neuvostoliitolle sotakorvauksia toisen maailmansodan jälkeen.
Suomi oli ainoa maa, joka maksoi kokonaan sotilaallisia korvauksia 226,5 miljoonalla dollarilla.
Suomelle annettiin lopulta 8 vuotta aika maksaa 300 miljoonan kultadollarin arvosta sotakorvauksia. Kesällä 1948 summa leikattiin 226 500 000 dollariin.

Suomi maksoi suuren osan sotakorvauksista sotakorvaustuotteilla ja luovutti myös aluksia Neuvostoliitolle

Sotakorvaukset oat esim. rahallisia, joita sodan hävinneet maat maksavat voittaneelle maille sodan jälkeen.