Kategorier: Alle

av Melike Karakaya 10 år siden

2201

Terveystieto 2. (Stressi)

Stressireaktio käynnistyy, kun aivot tulkitsevat tilanteen uhkaavaksi ja keho reagoi vapauttamalla stressihormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia, mikä johtaa fyysisiin muutoksiin.

Terveystieto 2. (Stressi)

STRESSI

EHKÄISY/HOITO

Myönteisen ajattelun harjoitaminen ja aikasempien onnistumisten muistelu tuo lisää itsevarmuutta ja uskoa selvitymiseen. On tärkeää stressaavina aikoina pitää kiinni terveellisistä elämäntavoista: nukkua riittävästi, syödä monipuolisesta sekä liikkua saannollisesti. Rentoutuminen on myös hyvin tärkeää stressaantuneelle ihmiselle, sillä se on irrottautumista työstä, koulusta tai muusta mieltä kuormittavasta ajatuksesta/ tunteesta. Tärkeintä olisi löytää positiivinen ajattelu työstä, jota on tekemässä, kuten ''Jos selvisin tästä, selviän mistä tahansa.''

STRESSIREAKTION SYNTY

Ensimmäisenä tulee stressaava tilanne, jonka aivot tulkitsevat tilanteen uhkana ja tunteet pelkona. Keho reagoi samantien tähän niin, että stressihormonit vapautuvat. Adrenaliinista sydämen syke tihenee, hengitys kiihtyy ja lihakset jännittyvät. Kortisoli puolestaan nostaa veren sokeripitoisuutta.

EMOTIONAALINEN STRESSI

Tämä tunnepohjainen stressi johtuu voimakkaista kokemuksista, elämäntilanteiden muutoksista ja erilaisista kriiseistä voiva.
Esimerkkinä tästä Traumanjälkeinen stressihäiriö, eli posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD)

STRESSIN OIREET

Stressikokemus on psykologinen, mutta sen monet vaikutukset yksilöön ovat fyysisiä. Fyysisiä oireita, jotka voivat kertoa stressitilasta, ovat mm. päänsärky, huimaus, sykkeen nousu, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve sekä hikoilu.
Psykososiaalisen stressin keskeisiä riskitekijöitä ovat erilaiset elämäntapahtumat ja elämänmuutokset, jotka vaativat aktiivista sopeutumista. Psyykkisiä oireita stressille ovat jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt.

Sosiaalisia oireita ovat mm. ärtyneisyys, tunteen purkaukset, riitely, sosiaalisten tilanteiden välttely sekä eristäytyminen.

PITKITTYNYT STRESSI

Pitkäaikainen stressi voi olla monin tavoin vaarallista. Se lisää sairastumisriskiä ja pahentaa myös monien sairauksien oireita huomattavasti, esimerkkeinä psoriasis, nivelreuma ja astma. Stressihormonit kohottavat verenpainetta ja vaikuttavat veren sokeri- ja kolesteroliarvoihin epäedullisesti ja täten altistavat pitkällä aikavälillä sydän- ja verisuonitaudeille. Esimerkkinä tyypin 2 diabetes.
Pitkittyneen stressin johdosta melatoniinin tuotanto vähenee joka aiheuttaa heräilyä öisin tai unettomia öitä. Melatoniini on hormoni joka auttaa nukahtamisessa ja unessa pysymisessä.

Pitkäaikainen stressi on liitetty hippokampuksen toimintaan, sillä masennus saattaa pitkittyneen stressin johdosta kehittyä. Mitä useampi masennuskausi tulee, sitä enemmän hippokampus menettää tilavuudestaan, joka heikentää muistitoimintoja.

LYHYTAIKAINEN STRESSI (TILAPÄINEN STRESSI)

Keho kestää tilapäistä stressiä hyvin. Se saattaa tehostaa kehon puolustuskykyä tarttuvia tauteja vastaan. Lyhytaikainen stressi saa ihmisen tekemään parhaansa.

AIVOT

Aivot tekevät jatkuvasti tilannearvioita. Aivot käynnistävät välittömästi hälytysreaktion jos elämän suuret muutokset tai jokin tilanne koetaan jollakin tavalla uhkaavana.
Fyysinen pelko, esimerkiksi onnettomuuden tai väkivallan mahdollisuus. Psyykkinen pelko, taustalla voi piillä avuttomuuden tunne, epäonnistumisen pelko tai suoranainen pakokauhu. Sosiaalinen pelko, esimerkiksi tulla torjutuksi tai nolatuksi.

Keho reagoi stressiin nopealla reaktiolla joka on ikivanha, jota kutsutaan nimellä ''taistele tai pakene''. Kun aivot antaa hälytyskäskyn niin vereen erittyy monia erilaisia stressihormoneja, kuten adrenaliinia, joka erittyy lisämunuaisesta ja kortisolia, jota erittyy lisämunuaisen kuorikerroksesta. Niiden tehtävänä on lisätä fyysistä suorituskykyä. Ihminen hyötyy stressihormoneista jos hän kokee fyysistä uhkaa, mutta sosiaalista ja psyykkistä pelkoa aiheuttavissa tilanteissa stressihormoneista on haittaa. Hengitys tihenee, lihakset jännittyvät ja sydän hakkaa lenkkivauhtia, vaikka pitäisi pysyä rauhallisesti paikoillaan.

Mantelitumakkeella on keskeinen rooli pelon käsittelemisessä, tunteen muistiin painamisessa ja mieleen palauttamisessa sekä vireystilan säätelyssä. Ihmisellä mantelitumakkeen toiminta näyttää liittyvän vähemmän kielteisiin tunteisiin, mutta sen sijaan älykkeisiin liittyvä epävarmuus aktivoi mantelitumaketta.

SUORITUSSTRESSI

Suoritusstressin syinä on yleensä opiskelu- ja työpainee. Puhekielessä stressillä tarkoitetaan suoritusstressiä. Ihminen kokee suoritusstressin alaisena, ettei oma suorituskyky vastaa vaatimustasoa.

EUSTRESSI

Eustressi on ns. ''hyvää stressiä, jota tavataan ihmisen ollessa tilanteessa, jonka hän kokee innostavana. Eustressi parantaa huomattavasti suorituskykyä. Eustressi on välttämätöntä ihmisen kasvulle, kehitykselle ja erilaisten taitojen hallitsemiselle.

DISTRESSI

Distressi on negatiivista, uuvuttavaa stressiä, jonka ihminen kokee pahana ja uuvuttavana. Yleisimpiä distressin syitä ovat kiire sekä tekemättömät työt, jotka kuormittavat päiväruutiineja.