por Hannu Linturi 11 anos atrás
1282
Mais informações
Laajentamalla koulun opetustarjonta koulurajojen yli muihin oppilaitoksiin, yhteisöihin ja oppimisympäristöihin, oppilaat pystyvät peruskoulun aikana mukauttamaan oppimistaan heille sopivaan opetustarjontaan ja oppimismahdollisuuksiin. Vaihtoehtoisia oppimahdollisuuksia on tarjolla verkossa ja naapurikouluissa sekä järjestäytyneessä harrastustoiminnassa. Yksilöllinen opetussuunnitelma laaditaan usein koulun ja kodin yhteistyönä. Mukautuviin opintoihin kuuluvat myös tukiopinnot ja ammatteihin tutustumiset oppilaiden ikäkautta ja kehistysvaihetta vastaavalla tavalla.
Metataidot
Uusi peruskoulu hoitaa oman osansa nuorten koulutustakuun toteuttamisessa. Yhä useammalla peruskoulusta valmistuvalla on aiempaa paremmat valmiudet, osaaminen ja asenne hakeutua itselleen sopiviin jatko-opintoihin. Koulutustakuun mukaan “jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Hallituksen tavoitteena on, että kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä 20–24-vuotiaista yli 90 prosentilla on perusasteen jälkeinen tutkinto.” (Ks. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/koulutustakuu/)
Avoin opisto, Helsinki
http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinkiin+avoin+opisto+peruskoulusta+p%C3%A4%C3%A4seville/a1369018438342
Helsinki perustaa avoimen opiston ilman ammatillista tutkintoa tai lukiokoulutusta oleville nuorille.
Helsingin kaupunki lisää ensi syksynä opiskeluvaihtoehtoja peruskoulun käyneille nuorille, jotka ovat ilman lukiokoulutusta tai ammatillista tutkintoa.
"Meillä on ihan uutena alkamassa avoin opistotoiminta", kertoo ohjauspalveluiden päällikkö Arja Kukkonen Helsingin opetusvirastosta.
"Suunnittelemme parhaillaan koulutuspaketteja."
Avoin opisto on tarkoitettu muun muassa niille helsinkiläisnuorille, jotka eivät vielä yhteishakuvaiheessa ole tienneet mille alalle haluavat ja jättäneet kokonaan hakematta.
Siellä voivat opiskella myös ne nuoret, jotka eivät vielä ole päässeet haluamaansa kouluun.
Heitä on viime vuosina ollut Helsingissä noin tuhat. Alustava arvio tämän vuoden määrästä saadaan kesäkuun puolivälissä.
"Jos haluaisi esimerkiksi parturi-kampaajaksi eikä pääse tälle suositulle linjalle, voi näitä kauneudenhoitoalan opintoja mennä jo etukäteen tekemään", Kukkonen kertoo esimerkin.
"Sitten voi pyrkiä seuraavassa haussa uudestaan ja saa hyväksiluettua kurssit, jotka on suorittanut siellä avoimessa opistossa."
Avoimessa opistossa kursseja voi napsia myös lukiosta.
Joensuussa ja Mikkelissä on kokeiltu samantapaista koulutusta, mutta muuten vastaavaa ei Kokkosen mukaan Suomessa juuri ole.
Espoon Omniassa on yhden täyden lukukauden toiminut Avoin Ammattiopisto, mutta se on vararehtori Maija Aaltolan mukaan suunnattu pääasiassa opiskelupaikan jo saaneille.
"Jos on jo koulussa kirjoilla, mutta huomaakin, että onkin väärällä alalla, niin on haluttu tarjota vaihtoehto koulusta eroamiselle ja että voi jatkaa opiskelua yleisaineiden tai vapaasti valittavien aineiden parissa."
Tämä helpottaa siirtymistä tutkinnosta toiseen.
Arja Kukkosen mukaan Helsinki on ottanut avoimeen opistoonsa mallia avoimesta yliopistosta. "Tässä on ajateltu joustavuutta, kun hakujärjestelmät ovat sellaisia, että pitää aina vuosi tai puoli vuotta odottaa. Avoimessa opistossa voi opinnot aloittaa joustavasti."
Vuoden alusta tulleen koulutustakuun myötä kaikille peruskoulun päättäneille on taattava jatko-opintopaikka.
Helsingissä peruskoulun päättää tänä keväänä vajaat 5 200 nuorta.
Jos yhteishaussa jää ilman opiskelupaikkaa, vaihtoehtoja ovat muun muassa kymppiluokka, Ammattistartti ja maahanmuuttajien valmistava koulutus.
Lukio: Koko ikäluokan koulutus
Kokonaistyöajassa määritellään, paljonko työajasta käytetään opettamiseen ja ohjaamiseen, paljonko niiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Tulevaisuuden osaamistarpeet ohjaavat opettamaan yhteistoimintaan ja yhteiseen tiedon tuottamiseen. Opetusyhteisön on vaikea niitä tavoitteita toteuttaa ellei myös itse muuta toimintatapojaan.
Kokonaistyöajassa toimiminen tukee yhteissuunnittelua, eheyttämistä ja projektioppimista. Se mahdollistaa yhteisopettajuuden ja joustavan yhteistyön koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Opettajakoulutus
Koulut eroavat toisistaan sekä kuntien sisällä että niiden välillä. Kuntien välisiin eroihin johtavat esimerkiksi erilaiset tavat kehittää koulutusalaa, ja koulujen keskinäisiin eroihin kuntien sisällä muun muassa koulujen verkostoituminen. Heikommin verkostoituneet koulut eivät pysty tarjoamaan oppilailleen yhtä monipuolisia ja yksilöllisesti räätälöityjä oppimiskokonaisuuksia kuin laajemmin verkostoituneet. Myös kysymys kouluvalinnoista, perheiden oikeudesta valita lapselleen koulu liittyy eriarvoistumiskeskusteluun.
Suomalainen koulu ei ole ollut EU:n kärjessä teknologian pedagogisessa hyödyntämisessä. Opettajien osaaminen ja asennoituminen on epätasaista, vaikka tilanne onkin parantunut etenkin sosiaalisen median sovellusten aktivoimana. Opettajien erilaiset teknologiset valmiudet vaikuttavat koulussa käytettäviin työtapoihin. Menetelmälliset edelläkävijäkoulut tuottavat monimuotoisempaa osaamista kuin ne koulut, jotka reagoivat muutoksiin hitaammin.
----
Kunnat, joiden koulut ovat heikosti verkostoituneet koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja joiden osaaminen erilaisten fyysistä oppimisympäristöä laajentavien teknisten ja virtuaalisten ympäristöjen luomiseen on heikompaa, eivät kykene vastaamaan oppijoiden henkilökohtaisiin sisältö- ja taitotavoitteisiin riittävän laadukkaasti. Kaikilla kouluilla ei myöskään ole resursseja tarjota yhtä monipuolisia ja yksilöllisesti räätälöityjä oppimiskokonaisuuksia (esim. valinnaisaineiden tarjonta). Tietotekniikan yleistyminen voi johtaa lisäksi syrjäytymiseen, sillä vaikka koululla olisikin tarjota tietokone koulukäyttöön, niitä ei riitä jaettavaksi henkilökohtaiseen käyttöön, eikä kaikilla kodeilla ole varaa opiskelua syventävän henkilökohtaisen tieto- ja viestintäteknologian hankkimiseen.
Pienten koulujen pedagoginen kriisi - Anita Rubin
Oppilaaksiotto Helsingissä
http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Peruskoulut/Oppilaaksioton+linjaukset+Helsingissa
Lähikoulun osoittaminen
Kaupunki on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Opetus järjestetään siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kaupunki osoittaa oppilaalle lähikoulun, jossa oppilaalla on oikeus saada opetusta.
Kaupunki on jaettu maantieteellisiin oppilaaksiottoalueisiin. Oppivelvollisella on oikeus päästä siihen peruskouluun, jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu. Oman oppilaaksiottoalueen koulu on oppilaan ns. lähikoulu.
(jatkuu)
Lahjakkuus
Maan eri osissa annettavan koulutuksen tasalaatuisuuden varmistamiseksi työvaihdossa oleva henkilöstö paitsi osallistuu normaaliin koulutyöhön, myös arvioi opetuksen järjestäjää perusopetuksen laatukriteeristöllä. (Ks. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/pop/Perusopetuksen_laatukriteerit.htm)
Alue
Monimutkaisessa maailmassa tarvitaan tukku avaintaitoja, joita on määritelty monessa tulevaisuusohjelmassa. EU on laatinut elinikäisen oppimisen avaintaitojen listan ja OECD oman listansa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta. Yhdysvalloissa oppimisen tulevaisuutta puolestaan valloittaa virallisjärjestelmän ulkopuolella kehitetty 21st Century Learning Initiative -ohjelma.
Yhteistä kaikille näille on huomion kiinnittäminen osaamisiin, tai pikemminkin osaamisvalmiuksiin, siihen, millaiset asioiden hoitamiseen, tehtävien suorittamiseen tai ongelmien ratkaisemiseen tarvittavat asenteet, tiedot ja taidot ihmisellä on ja kykeneekö hän hyödyntämään niitä luovalla, tilanteen vaatimalla ja usein vuorovaikutteisella tavalla.
OECD:n määrittelemät tulevaisuudessa tarvittavat osaamiset jaetaan kolmeen osaamisalueeseen, jotka on sisäänkirjoitettu OPS-luonnokseen. Ensimmäisessä osaamisalueessa painottuvat erilaiset informaatioteknologian välineet ja sosiokulttuuriset tekniikat, toisessa rakentava kanssakäyminen erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien kanssa ja kolmannessa vastuun ottaminen oman elämän suunnittelusta ja omista valinnoista.
Jos väite toteutuu, ratkaistavaksi jää se, kuinka kuvatunlaisen osaamisen arvioiminen tulee tapahtumaan.
----
eräänlaisiin käyttötaitoihin ja niiden välisiin moninaisiin suhteisiin. Subjektina on edelleen yksilö, mutta kaikissa tavoitekuvauksissa yhteisöllisille taidoille on annettu iso merkitys. Kompetenssilla - osaamisella tai tarkemmin osaamisvalmiudella - tarkoitetaan yleensä sitä, että ihmisellä ovat asian hoitamisessa, tehtävän suorittamisessa tai ongelman ratkaisemisessa tarvittavat asenteet, tiedot ja taidot sekä kyky käyttää niitä luovalla ja tilanteen vaatimalla - usein vuorovaikutteisella - tavalla. OECD:n konseptissa on kolme laaja-alaista kompetenssinippua, jotka on sisäänkirjoitettu ops-luonnokseen. Ensimmäisen osion mukaan ihmiset pääsevät tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän erilaisia informaatioteknologian välineitä ja sosiokulttuurisia tekniikoita ollessaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Toisen osaamisnipun mukaan ihmisten on tulevaisuudessa osattava toimia rakentavassa kanssakäymisessä hyvin erilaisten ihmisten ja kulttuurien kanssa. Kolmanneksi yksilöt joutuvat ja pääsevät yhteisöjenkin jäseninä aiempaa enemmän vastuuttamaan itsensä omasta elämästään ja sen suunnittelusta ja valinnoista.
Jos väite toteutuu, niin ratkaistavana on niiden mallien hakeminen, miten kuvatunlainen arviointi tapahtuu.
Vittra
Vittra-koulujen pedagogia pohjautuu EU:n määrittelemiin avaintaitoihin:
"We know through contacts and collaboration with universities and industry that our teaching idea is in line with current educational research and social change in skill requirements. The guidelines that steer schools need to be brought a fresh perspective to keep pace with the rest of social development. Quality and competence concept needs to be expanded, and we have chosen to use the EU's eight key competences for lifelong learning when we take the next step in the development of our educational work.
http://vittra.se/english/Schools/StockholmSouth/Telefonplan/Digitallearningandcreativity/Onecomputerperstudent.aspx
Koulumestarin koulu, Espoo
Koulumestarin koulu, Espoo Innokas-ops
Teknologia- ja yrittäjyyskasvatuksen Innokas-ops:
"Teknologia- ja yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on luoda oppijalle tilanteita, joissa hän voi kehittää omia oppimisen taitojaan ja lisätä oma-aloitteisuuttaan opiskelussa. Toimintailmapiiri on kannustava ja oppilaita rohkaistaan kokeilemaan ja kehittämään uutta. Luontevinta opetus on kokemuksellisessa oppimisessa ja todellisten ongelmien parissa. Oppisisällöt voidaan opiskella joko projektiluonteisesti tai esimerkiksi läpi vuoden kestävinä eri oppiaineisiin integroituina sisältöinä." (http://www.koulumestari.fi/wp-content/uploads/2011/10/Innokasops.pdf s. 4)
Ainejako
Tapahtumissa painotetaan oman lähiympäristön kulttuurista, katsomuksellista, poliittista ja ideologista kirjoa ja korostetaan arkisia toimintamuotoja ja tapoja, kuten ruokailua ja pukeutumista sekä niiden taustalla vaikuttavia perinteitä tai kulttuurisia käytänteitä. Maailma kylässä -tapahtuma tarjoaa yhden käytännöllisen mallin sellaisten tapahtumien järjestämiselle, jossa oppilaat ovat päärooleissa.
Maailma kylässä -festivaali
Maailma kylässä -tapahtuma tarjoaa yhden käytännöllisen mallin sellaisten tapahtumien järjestämiselle, jossa oppilaat ovat päärooleissa
http://www.maailmakylassa.fi/
Koulu on kaikista yhteiskunnallisista instituutiosta väkevin, laaja-alaisin ja pitkävaikutteisin, minkä vuoksi se pystyy parhaiten ylläpitämään riittävää yhteisöllistä koheesiota myös monikulttuurisissa oloissa. Esimerkiksi monikulttuurisessa ruotsalaisessa Rinkebyn lähiössä kodin ja koulun tiiviillä yhteistyöllä on saavutettu yhteisörauhan lisäksi hyviä oppimistuloksia.
pian julkaistava Halal -juttu opistolta
"Tarjolla halal-lihaa
Mikkelin Otava Opisto alkoi tarjota halal-vaihtoehtoa ruokalassa vuonna 2010. Se loi kouluyhteisöön kaksisuuntaista kunnioitusta, mutta vaati myös kompromisseja.
Ruoka on harvoin pelkkää ravintoa. Siihen liittyy kulttuuria, vahvoja tunteita ja politiikkaa. Tarvitsee vain muistaa Helsingin koulujen kasvisruokapäivästä käyty kiivas keskustelu vuoden takaa.
Otavan Opisto aloitti halal-vaihtoehdon tarjoamisen vuonna 2010. Se on siinä ensimmäisten suomalaisten oppilaitosten joukossa. Ruotsissa halal-vaihtoehto on jo tarjolla muun muassa Rinkebyn kouluissa.
Muslimeille sallittua halal-lihaa tarjoillaan nyt Otavan Opistossa 2–3 kertaa viikossa. Sitä syö oppilaitoksen lähiopiskelijoista yli puolet. Muina päivinä heille on tarjolla kasvisvaihtoehto.
Kyse ei ole tälläkään kertaa vain ravinnosta. Otavan Opiston monikulttuurisuuskoordinaattori Enrique Tessierin mukaan halal-lihan tarjoaminen on ”hyvä keino luoda hyvinvointia koulussa ja kohdata toiset”. Itselle sopivasta ruoasta tulee kotoisa olo.
- Ajattele, että jos olisit itse ulkomailla opiskelemassa, ja yksi oppilaitoksista tarjoaisi lenkkimakkaraa ja ruisleipää. Ajattelisit, että onpa mielenkiintoinen oppilaitos, Tessieri antaa esimerkin.
Sopeutumista vaaditaan molemmilta
Tessierin mukaan muutos ei ole Suomen oloissa kovinkaan radikaali. Suomessa on jo pitkään otettu kouluruokailussa huomioon erilaisten ruokailijoiden tarpeet maitoallergikoista kasvissyöjiin.
Halal-ruokavaliolle on omat vaatimuksensa. Tunnetuin näistä lienee sianlihan, alkoholin ja veren puuttuminen ruokavaliosta. Keskeistä on myös halal-lihan oikeaoppinen teurastus, joka tehdään islamin mukaan.
Kaikki muslimit eivät kuitenkaan noudata sääntöjä samalla lailla. Tiukimpien säädösten noudattaminen saattaisikin asettaa keittiöhenkilökunnan vaikeaan asemaan. Esimerkiksi sianlihaa ei saisi käsitellä samassa astiassa kuin halal-lihaa.
- Ei voi yleistää, että kaikki muslimit ajattelee samalla tavalla. Muslimien kesken on eroja: toiset on tiukkoja, toiset taas syö vapaammin, Tessieri kertoo.
- Tässä tarvitaan kaksisuuntaista hyväksyntää keittiön ja ruokailijoiden välillä. On kuitenkin yleisesti parempi kysyä suoraan oppilailta ja osallistaa heitä.
Kysytäänpä. Ensimmäisen vuoden opiskelija Qodratullah Hazara suorittaa peruskoulua Otavan Opistossa.
- Ruoat ovat olleet ihan hyviä. Liha on halal, joten muslimina voin syödä sitä, Hazara kertoo.
- Asuin Iranissa, ja siihen verraten täällä on ihan hyvä ruoka ja hyvä keittiöhenkilökunta.
Hyviä kokemuksia
Tessieri kiittelee halal-lihan tarjoamisen aloittamisen mukanaan tuomia seurauksia. Palaute on ollut hänen mukaansa muutenkin hyvää. Hakijamääräkin on ollut kasvussa viime vuodet, vaikka kasvua ei voikaan selittää vain erikoisruokavaliot huomioon ottavalla ruokatarjonnalla. Tessierin mukaan ruokatarjonta voisi laajeta vielä kosher-lihan suuntaankin, jos opistoon saapuisi sitä syöviä.
Mutta mitä halal-vaihtoehdon tuominen vaatii opintopaikalta?
- Vaatii ensinnäkin päätöksen. Pitää saada myös keittiöporukat mukaan, Tessieri kertoo ja jatkaa:
- Toinen asia on, mistä halal-lihaa saa niin, että opiskelijat tietää, että se todella on halal-lihaa.
Liha voi olla vähän tavallista kalliimpaa, mutta ero ei ole niin huomattava, että se köyhdyttäisi koulua.
- Petri Rautiainen"
Rinkeby
monikulttuurisessa ruotsalaisessa Rinkebyn lähiössä kodin ja koulun tiiviillä yhteistyöllä on saavutettu yhteisörauhan lisäksi hyviä oppimistuloksia
Maailmojen sota
